15.5.19

Horttasoossi

Pyöräilin palstalle keräilemään korillisen pientä ja puhdasta vuohenputkea. Kotona leikkelin isolla veitsellä saaliin pieneksi silpuksi ja pakastin siitä suuren osan isossa muovipurkissa, jugurttiämpärissä, josta jatkossa aina tarpeen tullen rouhaisen pari desiä huurteista horttaa pannulle tirisemään tai kulhoon taikinaan sekoittumaan.  


Nyt pari desiä silppua päätyi öljyiselle pannulle paistumaan muutaman murskatun valkosipulin kynnen kanssa. Hetken hämmentelin niitä keskenään, sitten nakkasin perään purkillisen paseerattua tomaattia ja toisen maustettua (tällä kertaa piparjuurella) tuorejuustoa, sekä lorauksen kauramaitoa tomaattin makua pyöristämään. Pasta kypsyi kattilassaan kastikkeen kupliessa pannulla. Lisukkeeksi juustoraastetta soossin päälle.


Lapset kutsuin ruokapöytään huhuilemalla syömään rikkaruohoja. Odotin mielenkiinnolla vastausta tai vastaanottoa ruoalle. Sanaakaan ei teineiltä kuulunut ruohon syömisestä ja kumpikin santsasi toisenkin annoksen. Menestys oli siis suurempi kuin jauhelihakastikkeen kanssa.


Pian pitäisi päästä hakemaan taas seuraavaa kopallinen ja edelleen ämpärillinen pakkaseen, koska nyt villiyrtit ovat parhaimmillaan. Palstailussa tosin on sekin erinomainen puoli, että uutta horttaa on tarjolla läpi kasvukauden, koska vanhaksi venähtäneen voi vetää matalaksi ruohonleikkuun merkeissä, ja viikon päästä on taas tuore sato poimittavana aina uudelleen ja uudelleen melkeinpä pakkasiin saakka.

Mikäli vuohenputki on vielä jäänyt ravintona vieraaksi, niin kukkapenkkien riiviöstä ja ikiriesasta voi tulla ystävä kun sen höystää herkulliseksi ruoaksi. Yrttitarhan tietopankki perustelee villiyrttien käyttöä näin:


"Luonnonyrtit ovat usein myös ravintoarvoltaan parempia kuin vastaavat viljellyt kasvit. Esimerkiksi nokkosen ja voikukan lehtien vitamiini- ja kivennäispitoisuudet ovat selvästi suuremmat kuin pinaatin ja salaatin. Toisaalta läheskään kaikkien yrttien ravintosisältöä ei ole vielä tutkittu. Yrtit ovat muiden kasvien tapaan hyvin vesipitoisia, vähärasvaisia ja näin ollen vähän energiaa sisältäviä. Niissä on runsaasti suoliston toiminnan kannalta tärkeitä kuituaineita.

Monet yrtit ovat keruukelpoisia jo varhain keväällä -aikana, jolloin viljeltäviä kasveja vasta kylvetään maahan. Keruuaika riippuu kuitenkin kasvista ja käyttötarkoituksesta. Yrtit ovat puhdasta ruokaa, kun niiden keruussa noudatetaan keruupaikoista annettuja ohjeita. Keräämällä yrttejä voi pienentää omia ruokamenojaan ja toisaalta hankkia lisätuloja. Jos kahvin ja teen sijasta käytetään yrttijuomia, saavutetaan myös kansantaloudellista säästöä.

Yrttien keruu on virkistävä harrastus, jossa hyöty ja huvi yhdistyvät. Se lisää luonnontuntemusta ja tarjoaa luonnollisen liikuntamahdollisuuden.
Monia luonnonvaraisia kasvejamme voidaan verrata kaupassa myytäviin mausteyrtteihin, joista suuri osa on Välimeren maiden luonnonkasveja."

Mitäpä tuohon enää muuta lisäämään tai kommentoimaan, monta hyvää syytä lähteä horttailemaan. Yhden pienen varauksen tosin jätän itselleni; kahvista en luovu. Ainakaan vielä.


10 kommenttia:

  1. No en minäkään kahvista luovu, mutta odotan innokkaana Marttojen villiyrttiretkeä.

    VastaaPoista
  2. Hienoa, kun osaat hyödyntää vuohenputkea. Ilmeisesti ainoa tapa pitää se kurissa on syödä se.

    VastaaPoista
  3. Wau, oikein innostuin asiasta.

    VastaaPoista
  4. Vuohenputki on todellakin vieras. Muuten tuttu mutta ei lautasella. Hyvinkin voisi kokeilla, pitäisi vain löytää puhdas keruupaikka!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uusin silmin nyt mökkimaastoon horttailemaan, hopihopi :)

      Poista
  5. Terveellistä kuin mikä ja taatusti kotimaista :)

    VastaaPoista

Kaunis kiitos kun intoudut kommentoimaan! Aina ilahduttaa lukea muiden aatoksia asiasta tai sen vierestäkin :)