Ruskeat, siniset ja vihreät jämäpalablokit ovat nyt yhdistyneet mustavalkoisella välikankaalla kokonaiseksi kankaaksi. Päälliseksi peitolle.
Päätin sitten äkkiseltään rykäistä työhön myös pidemmät päädyt, kuopus kun oli vailla uuteen sänkyyn sopivankokoista päiväpeittoa. Hupsistaa heijaa vaan, se oli taas sangen pikainen päätös kun torkkupeitosta pidennettiinkin päiväpeitto!
Ompelin pitkät päädyt kiinni työhön, levitin kankaan kuopuksen sängylle, kutsuin pikkumiehen paikalle ajatuksella saada hyväksyntä / hylkäys idealle.
En varsinaisesti saanut kumpaakaan, poika kun heittäytyi suoraan sängylle ja onnellinen hymy huulillaan kiitteli mamia uudesta päiväpeitosta.
Hämmästyi herra sittemmin hieman kun hätistelin hänet uudelta "peitoltaan" pois, ja keräilin sen kasaan odottamaan taustaa, vanua ja tikkauksia, jotka osaltani ajattelinkin hoitaa tällä kertaa ihan helpoimman kautta, mutta silti tiiviisti ja näyttävästi ;).
Päätin sitten äkkiseltään rykäistä työhön myös pidemmät päädyt, kuopus kun oli vailla uuteen sänkyyn sopivankokoista päiväpeittoa. Hupsistaa heijaa vaan, se oli taas sangen pikainen päätös kun torkkupeitosta pidennettiinkin päiväpeitto!
Ompelin pitkät päädyt kiinni työhön, levitin kankaan kuopuksen sängylle, kutsuin pikkumiehen paikalle ajatuksella saada hyväksyntä / hylkäys idealle.
En varsinaisesti saanut kumpaakaan, poika kun heittäytyi suoraan sängylle ja onnellinen hymy huulillaan kiitteli mamia uudesta päiväpeitosta.
Hämmästyi herra sittemmin hieman kun hätistelin hänet uudelta "peitoltaan" pois, ja keräilin sen kasaan odottamaan taustaa, vanua ja tikkauksia, jotka osaltani ajattelinkin hoitaa tällä kertaa ihan helpoimman kautta, mutta silti tiiviisti ja näyttävästi ;).
Perästä kuuluu. Laskiasitiistaista ja hernekeittopäivästä
huolimatta ei kuitenkaan pörinää...
Lapsi parka, äiti vei peiton. No yllätys on kaksinverroin rajumpi, kun saa pehmeän peiton ja tikkauksilla koristeltuna! Hieno tuo pinta, siihen on uponnut monensorttista kangasta, mutta kokonaisuus silti rauhallinen. Hauska "loppukevennys"!
VastaaPoistaLapsiparka, niinpä niin! Täytyy toivoa että vanut pehmittävät aikanan pojankin :) Kiitos kehuista, pintaan on tosiaankin tyhjennetty tilkkuloodaa ihan urakalla ja kankaiden ikähaitari sekä paksuuserokin on jonkinmoinen.
PoistaEi tarvinnut sit oikeasti kevennellä. Hernerokka kun jäi suosiolla avaamattomaan purkkiinsa tänä laskiaisena...
Tosi hieno! Modernilta näyttää!
VastaaPoistaKiitos! Nyt kutkuttais jo kovasti saada se sängynpäällyseltäkin näyttämään :)
PoistaEn voi kuin hattua nostaa! Musta ei ikinä olisi tuohon. Käsityötaito on arvokasta! Sitä se mummo minulle yritti aikoinaan opettaa, kun itse virkkasi sängynpäällisetkin...ei ollut pojantyttärestä virkkaajaksi
VastaaPoistaNever say never, saatat vielä yllättää itsesi jonain päivänä! Ehkä mä saan ylipuhuttua sutkin mukaan tilkkuterapiaan jahka siirrät taas kotisi näille kulmille..?!
PoistaOon samaa mieltä kanssasi taidon arvokkuudesta, ja onnellinen siitä että mummon opit ovat mulla käytössä. Nyt pitäsi vaan lisää vielä jaksaa kannustaa ja ohjata omaa tyttöä näihin puuhin, intoa kun hällä ois. On vaan reppanalle laiska tai muuten kiireinen opettaja osunut kohdalleen...
Siitä tulee hieno! Tykkään värityksestä ja jatkaminen pohjakankaalla toimii oikein hyvin. Niinhän siinä usein käy, että suunnitelman muuttuvat matkan varrella. Ei kuitenkaan käynyt kuin siinä tarinassa hiiri kissalla räätälinä.
VastaaPoistaKiitos, mäkin olen tyytyväinen niin ompelukseen kuin laatikon tyhjenemiseen! Ei, ei onneksi käynyt kuin sadussa :)
PoistaIhana!! Värit miellyttää! Itselläkin kylläkin torkkupeitto viimosia kaitaleita valmiina!!
VastaaPoistaKiitos ja kiva! Kuvia peitosta pian, kiitos :)
Poista