tiistai 10. toukokuuta 2022

Kahvihammasta kolotellen

Tilkkuterapian pussukkaviikonlopun satoani on myös tämä mieleisen makuisen kahvin paketista ompelemani pieni pussukkainen. Kahvipakettien keräilyn lopetin itse jo vuosikausia, oikeastaan jo toista vuosikymmeniä sitten kun olin ommellut kiintiöni täyteen kaffepaketteja kassikokoon. Nyt sain pakettikääreen lahjaksi tilkkuterapiaystävältä, ja surautin siitä tekeleen, jonka muoto ja koko tuo mieleeni aina äidin tekemän luumutortun. Itsetehdystä voisesta taikinasta ja itsekeittämästään sopivan kirpakastan (!) luumuhillosta, slurps...


Sen verran pieni on kahvipaketin kääre, että juuri ja juuri sain taiteiltua tekstit kohdilleen, kun toista samanmerkkistä käärettäkään ei ystäväni keräysmateriaaleista löytynyt. Mutta tietäjät tietää tästäkin etumuksesta kartan paikat hahmottaa!

Pussukan takapuolelta on selvästi nähtävissä kuinka hankala materiaali liukas kääre oli työstää pieneksi, kaarevaksi pinnaksi. Kovin pitkäikäinenkään ilo, ainakaan ahkeralla käytöllä tämä ei liene, koska materiaali on selvästi hauraampaa kuin kiiltävät kahvipaketit, joita aiemmin aikoinaan työstin.


Mutta joo, tätä käytellessä jää sitten nähtäväksi tuleeko suurempi himotus kaffeen kuin torttuun. Tai ehkä käytänkin tätä keltaista piristyspussukkaa vain pimeään vuodenaikaan joulun ympärillä, jolloin äidin luumutortut ovat helposti yhdistettävissä kaffekupilliseen ;)