Kamalan ihanaa

Loma. Ihana loma, kamala loma. Loma <3

Odotettu ajanjakso, jolle jo pirullisen perinteen mukaisesti koukataan lekurin kautta. Päivystyksen kautta lähdettiin, ja uusi aika on taas huomiselle jo varattuna.

Loputtomasti aikaa lukea joululahjakirjapinot,

ja hihitellä Michellen näkemykselle Valkoisesta talosta.

Ihana Michelle <3. Tajuta että kirjapino yöpöydällä hupenee huolestuttavaa vauhtia, ja parhaatkin kirjat loppuvat loman mittaan. Argh. Onneksi ihan kotikulmilla pääsee leffaan, mutta että päätyykin sitten katsomaan jotain niin ihanaa, että se tulee kamalasti mukaan uniinkin. Uuh... 

Pakote kerätä energia ja raahautua kellariin katsomaan mistä kaikesta perilliset ovat kasvaneet ulos talviurheiluvarustuksen osalta. Juosta kampsuja ostelemassa, lainailemassa ja kotiin raahailemassa viime hetken paniikilla ja nenää niistellen.

Pakata ja jälleen kerran myöntää inhoavansa pakkaamista. Laukkujen purkamistakin. Kaivaa käyttöön kauneimmat tilkkupussukat ja laukut lieventämään tuskaa, kompensoimaan suksipussien ja monokassien kauheutta. Silti odottaa innolla aamua jolloin pakata nyytit, nyssäkät, kassit, kampsut, murut ja pulkatkin autoon körötelläkseen kotilomalta muualle lomalle.

Kohteessa purkaa auto lasteineen umpijäiselle rinnepihalle, yrittää pysyä pystyssä ja pitää myös kepeillä kulkija luut ehjinä. Pukea selkä hiessä skimbat päälle, päästä mökin pihasta lasku alas hissille ja todeta ettei etukäteen ladatut liput toimi. Jonottaa ne toimimaan ja nauttia rinteistä + vauhdin huumasta. Herätä seuraavana aamuna pohkeet tönkköinä ankkakävelemään, pukea itsensä taas hikiseksi varustautuessa ja hilautua takaisin rinteeseen. Nauttia mäkipäivästä, kaffilan kalorisesta annista ja melko harvinaisesta vain ja ainoastaan äiti-poikapuuhastelusta. Jalat sakkaa pahasti jäisessä rinteessä illan tullen, mutta koska lapsi nauttii niin äitikin nauttii. Äitiyden moninaisuutta.

Vaihtaa varusteet murtsikointiin. Koska talvi, koska suomalaiset, koska loma, koska latu mökin vierestä, koska lapsella uudet monot, koska pitää ja koska siitä tykkääkin kunhan taas vauhtiin pääsee. Kiskaista lähes kymppi kylmiltään lumituiskussa joka työntää taaksepäin, ja päättää lenkki laduttomaan, ajotielle johtavaan jäämäkeen. Kaatua rysähtäen, mutta tajuta thank Good ettei luita hajonnut. Sinerrys, tai suorastaan mustuus siellä sun täällä kropassa kertoo kyllä muuta hajonneen kunnolla. Tiedostaa että ruhjeet kaipaisivat jäätä, mutta mieli kuumia poreita. Ei tietoakaan valinnan vaikeudesta. Neljä päivittäistä porekylpyä pihamaalla ja parit löylyt pitävät kyllä raihnaisemmankin akan liikkuvana!

Tervehenkinen liikuntaloma, jolla kalorimäärät eivät saletisti pääse miinukselle. Koska loma <3

Kaiken harjoitetun ruumiinkulttuurin, vieraassa sängyssä valvottujen öiden + sukuloinninkin päälle palata kotiin. Oma koti se ihan paras paikka <3. Nauttia kevätauringon lämmöstä sisällä, koska flunssa. Käväistä ulkona vain käyttääkseen lastakin suunnitellusti treeniloma-aikaan ajoitetussa lääkärissä.

Ihastella lisääntynyttä valoa ja huomata kaikki töhnä ikkunalaseissa ja pölypallerot nurkissa, sepelit keskellä huonettakin. Päättää keskittää huomio kauniisiin kukkiin. Koska loma...

Tajuta olevansa tukevasti lomamoodissa, kun huomaa nukkuneensa edellispäivän tupluureista huolimatta lähes kellon ympäri yöunia. Loma <3

Omata aikaa ja intoa helliä rakkaita Eggs Benedicteillä ja SILLÄ pastalla. Olla tyytyväinen itseensä kun on taas pysytellyt tässä somehitissä aallonharjalla, muistaa kuinka suolaista feta voikaan olla...

...ja tajuta ettei pastaruoka ole kovin kuvauksellista. Done siis, mutta jatkossa mennään taas avokadoilla pastojen osalta!

Pohtia ääneen yhtä pientä mööbleerausta, ja antaa sen muuttua teinin ideoimana kokopäiväiseksi raivaus-, kierrätys-, mittaus-, kanniskelu-, ompelu- ja järkkäilyurakaksi. Huomata että uuden päiväpeitteen ompeleminen onkin se helpoin osa projektia muunnettaessa prinsessan pinkkiä huonetta teinin vaaleaksi omaksi tilaksi. Pinkki tilkkutäkki ja tilkkutyynyt lennähtävät vauhdilla pyykkiin, ja taloyhtiön kierrätyshyllystä haetaan sinne edellisviikolla kiikutettu parisängyn päiväpeitto takaisin, mallaillaan teinin sänkyyn sopivaksi, leikellään kahtia ja ommellaan "uudeksi" peitoksi. Elämäni nopein peitto-ompelus, mutta hei; lomallahan on aikaa mihin vaan!

 

Illan pimeydessä hoippua rentouttavan vaahtokylvyn (hemmetti vieköön, se ihanan ylellinen kultahippuvaahto sitten loppui loman myötä!!) kautta sänkyyn pyöriskelemään unettomana odottelemaan ylösnousemusta ja töihin paluuta. Jotta voi siellä sitten tutkailla kalenteria sillä silmällä josko taas pian pääsisi seuraavalle lomalle <3