Hän joka ensin syytti mua muuttumisesta
ja heti perään tarkensi syyllisyyteni muuttumattomuudeksi,
on ollut niin väärässä!
Vuosikausia inhosin ruskean ja violetin liittoa
ja mitkä ovatkaan nyt syysparvekkeeni sävyt?!?
Vihreiden kasvien ja harmaiden rakenteiden lisäksi
ruskeita koreja ja violettia ruukkuja sekä kasveja.
Värimakunikin on siis muuttunut!
Ähäkutti, siitäs sai! Näytän hälle pitkää nenää :)
Eipä sillä että se häntä pätkän vertaa kiinnostaisi.
Ainoa mikä on pysyvää on muutos sanotaan mun kaulakorussa. Siihen on jotenkin helppo uskoa.
VastaaPoistaTahtoo kanervia! Mistä mä niitä nyt tempaisen? Onko amerikkalaisissa metsissä kanervia? Krysanteemit ovat ainoita tarjolla olevia syyskukkia.
Siihen on kyllä erittäin helppo uskoa! Mun kaulakoruissa lukee Perfect ja Forever, mutta ne liittyvätkin ystävyyteen, eivät valheelliseen parisuhteeseen :)
PoistaEiköhän Amerikassakin kasva varpuja, nää on kanervien sukuun kuuluvia callunoita. Kryssat on kyllä niin nähty...
Eikö ole ihanaa, että voi muuttaa mieltään. Minulla on kanervat odottaneet autokatoksessa istuttamista. Kesäkukat ovat vielä ruukuissa, eivätkä suostu kuolemaan, odotan siis ruukkujen vapautumista.
VastaaPoistaKyllä, se on elämän suuria rikkauksia! Ainakin naisen elämän ;)
PoistaAinoa, mikä on varmaa, on muutos. Luin sen tällä viikolla jostain lehdestä. Upeat parvekelootat kukkineen. Vai onko kanrva pelkkä kasvi. Ei kai, onhan siinä kukkiakin. Meillä on yhä ne kukat hengissä, jotka sieltä Puksusta ostin. Minusta se on ihme. Hävitin muuten korviksen sillä reissulla, ehkä putosi siihen parkkikselle kännykän kanssa. Mutta löysin eri korviksen, jonka luulin kadonneen ikiajoiksi. Elämä on ihmeellistä.
VastaaPoistaNäin on, niin muutos kuin elämän ihmeellisyys! Ilman muuta kukkasi ovat vielä hengissä :) Harmi ettet vinkannut tuosta korviksesta aiemmin, olisin voinut etsiskellä. Mun pesti siellä, samoin kuin opinnot, loppuivat jo tiistaina.
Poista