Värjärinä

Kerroinkin jo että tilkkuterapiassa ryhdytään rupeamaan kankaan värjäntään. Kävin hakemassa siihen puuhaan kolme metriä valkoista lakanakangasta ajatuksella pärjääväni sillä sitten vuosikaudet. Ope puolestaan oli hakenut kassillisen väripulloja, suolaa ja soodaa. Ja mikä ihaninta: hän oli värjännyt värikartan meille ihasteltavaksi ja inspiroitumista vauhdittamaan. Oih ja voih näitä värejä! Kuin olis karkkikaupassa ollut!

Työpöytä näytti juuri siltä miltä homma tuli tuntumaan: miljoona pienen pientä korkkia ja ruiskua kumihanskoissa pyöriteltäväksi, ämpäreittäin vettä kankaiden kasteluun tai käsien huuhdontaan  ja sooda-suolaliuoksia väripusseihin liruteltavaksi. Paperia, tusseja ja Minigrip-pusseja siellä sun täällä. Pää vähemmästäkin pyörällä alkumetrit.

Eikun vaan essu eteen ja gummihanskat käsiin, ja sitten värejä muutamia millejä annostellen ja pusseihin sekoitellen urakkaan kiinni! Revin kankaan yhdeksään palaan, joten värisekoituksia tein sen yhdeksän myös. Päädyin vain ja ainoastaan punasävyihin. Koleaan helmikuisen pimeään iltaan taisi olla tarve saada väriä ja lämpöä? Tai sitten punainen ja pinkki vain sattuivat olemaan päivän värit...

Pakkasin valmiit pussukkani läpinäkyvään muovikassiin, ja voin kertoa että se näky ei silmää hivellyt! Mietin mahtavatko kanssaratikkamatkustajat arvuutella olenko käynyt lihatukussa ostoksilla vai palaileeko siinä patologi ylitöistä kotia kohden kassi täynnä työasioita...

Kotona kankaat saivat vielä vuorokauden värjäytyä pusseissa väriliemissä. Sitten huuhdoin ne kylmällä juoksevalla vedellä ja vielä toiseenkin kertaan koneessa. Se vesi näyttikin sitten vinkeältä niin taloyhtiön koneessa hölskyessään kuin lattiakaivoon punaisena koskena kuohuessaan... Lopuksi pesin kankaat 95 asteen pesuohjelmalla ja ripustin kuivumaan. 

Jännitys oli suuri millainen lopputuloksesta tuleekaan. Ihan sellaista batiikki- tai edes kuviokuosia ei tullut kuin olin odottanut, mutta kauniina hehkuvia värejä kyllä! Käyttösuunnitelma hahmottui tikkauksia myöten saman tien, ja nyt näyttäis siltä ettei kangasvarastosta muodostukaan pitkäikäistä...

Käväisin hakemassa vielä toiset kolme metriä lakanaa, revin sen taas 9 palaksi ja sulloin märät kankaat väripusseihin jälkivärjäytymään aiempia pastellimmeiksi. Annan niiden muhia kaksi päivää liemissään, käyn välillä kääntelemässä pussukoita ja jännittelen taas mitä sieltä sitten aikanaan kuoriutuukaan. Hauskaa hommaa! Suorastaan sormet syyhyten odotan kankaiden muodostumista ompelukseksi, ja kömpimistä aikanaan tupluureille kyseisen peiton alle.