Aloitin opintoihin liittyvän viimeisen työharjoittelun Pukinmäen puutarhalla kuun alussa. Ja kuinkas on käynyt? Yksi päivä on ollut sellainen etteikö fillarin tarakalla olisi kasveja kuljeteltu töistä kotiin. Pitkinpoikin radanvartta poljettu ylös ja alas huimia metsäisiä mäkiä, ja aina välillä kädellä varmisteltu että rehut kulkevat vielä kyydissä mukana.
Ensimmäisen viikon olen "harjoitellut" kesäkukka-amppelien alasleikkuuta ja talviteloille panoa. Uskon osaavani (nyt) asian. Haikeaa on ollut silputa upeaa kukkaloistoa alas ja kärrätä tunkiolle, mutta kyllä se vaan nyt niin on, ettei amppeleilla kovat markkinat enää ole edes roimasti alennetuilla hinnoilla porukoiden haaliessa krysanteemeja, astereita, callunoita ja havuja ruukkuihinsa.
Yhden amppelin nakkasin pyörän perään. Varmastikin viimeistään Pasilan aseman hujakoilla neljän ruuhkissa erotuin kanssapolkijoista ja tiesin kerääväni huvittuneitakin katseita. Naurakoot, tuokoon se heille pidempää eloa edes tovin.
Tarakalla keikkui uhkea lankaköynnös amppelikoukkuineen. Siinä oli pyörän selkään muuten nousemista ja pois "hyppäämistä" miesten tangon lisäksi!! Kotiin sen kuitenkin sain hyvinvoivana, kiskoin irti amppelistaan ja nakkasin tomaatin jäljiltä juuri sopivasti vapautuneeseen isoon ruukkuun. Ruukun siirsin parvekkeelta tuvan puolelle ja sen alle asettelin vielä matalan tarjoilupöydän. Tätä kokoonpanoa sitten kuljettelin parissakin huoneessa ja useammassa nurkassa mallaillen, kunnes löysin täydellisen paikan soffan kyljestä. Nyt ihana vihreä pensas osuu silmiin jo ruokahuoneessa. Soffatyynyn vieressä se houkuttaa laskemaan pään oikean tyynyn lisäksi tällekin vihreälle "tyynylle".
Kukkainfo-sivu kuvailee tulokastani näin:
Tyyppi: Sisäkasvit
Nimi: Muehlenbeckia complexa. Ruotsiksi slideranka.
Kuvaus: Lankaköynnöksellä on lankamainen varsi, jossa on pieniä pyöreitä lehtiä.
Muuta: Voidaan kasvattaa aluskasvina, amppelissa tai erilaisissa säleiköissä. Voidaan myös viedä kesäksi ulos.
Alkuperä: Kotoisin Uudesta-Seelannista.
Kasvupaikka: Valoisa paikka, mutta ei suora auringonpaiste.
Hoitovinkkejä: Pidä multa koko vuoden tasaisen kosteana, mutta anna pintamullan kuivahtaa kastelujen välillä. Lannoitus kasvukaudella viikoittain.
Viime syksynä työharjoittelussa Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa vastuualueenani oli "Saarihuone" eli suuri kasvihuone, jonne oli kerätty kasvillisuutta eksoottisilta saarilta. Ihailin rehevää lankaköynnöstä sitä pari kuukautta hoidellessani, ja mietin että ei meillä täällä Suomessa se noin rehevänä kasvakaan muuta kuin yliopistollisessa puutarhassa. Väärässä olin. Kasvaa myös meidän kotona! Tosin matkaa tuohon puutarhaan on vain kivenheitto, joten voihan se olla että sieltä suotuisat tuulet puhaltelevat mäkeä ylös meidän olkkariin...
Saarihuoneessa unelmoin rehevän lankaköynnöksen lisäksi matkasta sitten joskus jollekin eksoottiselle saarelle. Jälleen kerran todistan saavani sitä mitä tilaan! Nyt mulla on rehevä lankaköynnös ja nousu kohden eksoottista saarta on jo reilun kuukauden kuluttua. Mahtistamahtistamahtista!
Seuraavaksi tilaan, tai ainakin toivon, lankaköynnöksen lankoja tuijotellessani inspiroituvani jälleen käsitöistä. Niin shokeeraavaa tää eroaminen on ollut, että yhden yhtä käsityötä en ole harkinta-aikana tehnyt! Asiaa aluksi ihmettelin, olivathan käsityöt olleet mulle lähes kuin ilma jota hengitän. Sitten tajusin niiden alkuvuodesta olleen myös pakopaikka, joiden pariin olin vetäytynyt kun tunsin itseni ulkopuoliseksi täpötäydessä kodissani tai ei-toivotuksi seuraksi omassa olohuoneessani.
Ensimmäisen viikon olen "harjoitellut" kesäkukka-amppelien alasleikkuuta ja talviteloille panoa. Uskon osaavani (nyt) asian. Haikeaa on ollut silputa upeaa kukkaloistoa alas ja kärrätä tunkiolle, mutta kyllä se vaan nyt niin on, ettei amppeleilla kovat markkinat enää ole edes roimasti alennetuilla hinnoilla porukoiden haaliessa krysanteemeja, astereita, callunoita ja havuja ruukkuihinsa.
Yhden amppelin nakkasin pyörän perään. Varmastikin viimeistään Pasilan aseman hujakoilla neljän ruuhkissa erotuin kanssapolkijoista ja tiesin kerääväni huvittuneitakin katseita. Naurakoot, tuokoon se heille pidempää eloa edes tovin.
Tarakalla keikkui uhkea lankaköynnös amppelikoukkuineen. Siinä oli pyörän selkään muuten nousemista ja pois "hyppäämistä" miesten tangon lisäksi!! Kotiin sen kuitenkin sain hyvinvoivana, kiskoin irti amppelistaan ja nakkasin tomaatin jäljiltä juuri sopivasti vapautuneeseen isoon ruukkuun. Ruukun siirsin parvekkeelta tuvan puolelle ja sen alle asettelin vielä matalan tarjoilupöydän. Tätä kokoonpanoa sitten kuljettelin parissakin huoneessa ja useammassa nurkassa mallaillen, kunnes löysin täydellisen paikan soffan kyljestä. Nyt ihana vihreä pensas osuu silmiin jo ruokahuoneessa. Soffatyynyn vieressä se houkuttaa laskemaan pään oikean tyynyn lisäksi tällekin vihreälle "tyynylle".
Kukkainfo-sivu kuvailee tulokastani näin:
Tyyppi: Sisäkasvit
Nimi: Muehlenbeckia complexa. Ruotsiksi slideranka.
Kuvaus: Lankaköynnöksellä on lankamainen varsi, jossa on pieniä pyöreitä lehtiä.
Muuta: Voidaan kasvattaa aluskasvina, amppelissa tai erilaisissa säleiköissä. Voidaan myös viedä kesäksi ulos.
Alkuperä: Kotoisin Uudesta-Seelannista.
Kasvupaikka: Valoisa paikka, mutta ei suora auringonpaiste.
Hoitovinkkejä: Pidä multa koko vuoden tasaisen kosteana, mutta anna pintamullan kuivahtaa kastelujen välillä. Lannoitus kasvukaudella viikoittain.
Viime syksynä työharjoittelussa Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa vastuualueenani oli "Saarihuone" eli suuri kasvihuone, jonne oli kerätty kasvillisuutta eksoottisilta saarilta. Ihailin rehevää lankaköynnöstä sitä pari kuukautta hoidellessani, ja mietin että ei meillä täällä Suomessa se noin rehevänä kasvakaan muuta kuin yliopistollisessa puutarhassa. Väärässä olin. Kasvaa myös meidän kotona! Tosin matkaa tuohon puutarhaan on vain kivenheitto, joten voihan se olla että sieltä suotuisat tuulet puhaltelevat mäkeä ylös meidän olkkariin...
Saarihuoneessa unelmoin rehevän lankaköynnöksen lisäksi matkasta sitten joskus jollekin eksoottiselle saarelle. Jälleen kerran todistan saavani sitä mitä tilaan! Nyt mulla on rehevä lankaköynnös ja nousu kohden eksoottista saarta on jo reilun kuukauden kuluttua. Mahtistamahtistamahtista!
Seuraavaksi tilaan, tai ainakin toivon, lankaköynnöksen lankoja tuijotellessani inspiroituvani jälleen käsitöistä. Niin shokeeraavaa tää eroaminen on ollut, että yhden yhtä käsityötä en ole harkinta-aikana tehnyt! Asiaa aluksi ihmettelin, olivathan käsityöt olleet mulle lähes kuin ilma jota hengitän. Sitten tajusin niiden alkuvuodesta olleen myös pakopaikka, joiden pariin olin vetäytynyt kun tunsin itseni ulkopuoliseksi täpötäydessä kodissani tai ei-toivotuksi seuraksi omassa olohuoneessani.
Nyt noita olotiloja ei enää ole, ei kotona eikä olkkarissa,
joten virkkuukoukku vois alkaa taas houkutella mua luokseen...
Tämä on niin pelottava aihealue. Mun käsissäni kuolevat niin ruukku-, ulko-, kuin maljakkokukatkin. Kaikki kasvit. Joulukuusikin alkaa varista heti ensi kosketuksesta. Haluaisin oppia lisää, mutta kun pitää kastella, lannoittaa ja leikata.
VastaaPoistaIhailen kaikkia viherpeukaloita. Ja mikä harjoittelupaikka sinulla on ollutkaan! Wau.
Ovatko orkideat kovin vastivia? Niitä on ollut nyt kaupoissa ja haluaisin jostain aloittaa kasvatustyön.
Vai pelottava :) Ei musta lainkaan... Lohdutuksen sana: kaikilla kukat kuolevat maljakossa :)
PoistaOrkideoja pidetään vaativina normaalista poikkeavan hoidon ja trooppisen alkuperän vuoksi, mutta ovat musta tosi helppoja. Sen kun upottaa ruukun viikon tai parin välein veteen puoleksi tunniksi ja muistaa lannoittaa. Haastavaa on jaksaa katsella kasvia silloin kun kukkavana on kuihtunut. Orkidea kukkii pari kertaa vuodessa, ja kukkavanan näivettyminen on siis osa sen elinkaarta ennen uutta kukoistusta.
Kuilostaa ihan mun kasvilta! Saattaisin muistaakin tällaisen upotuskastelun. Kaupoissa on nyt ruuhkaksi saakka orkideoja. Ja karttojen mukaan meillä on subtrooppinen ilmasto. Kiitos hoito-ohjeista! Nyt ei pelota ihan niin paljon.
PoistaMun maljakkokukat kuolee parissa päivässä :(
Sitten vaan orkideakaupoille! Ovat ne niin upeita ja lajikkeiden kirjo niin ihana!
PoistaLeikot kestävät maljakossa pidempään jos vaihtaa veden välillä raikkaampaa ja viiltää veitsellä (ei saksilla liiskaten) uudet imupinnat varsiin. Kukkaravinnetta voi panna myös maljakkoon vähän. Kokeile josko kesto olisi näin parempi...
Jaahas, mä olen ollut saksiliiskaaja! Sehän tässä harmittaa, kun vaihtelen vesiä, laitan / en laita ravinteita ja tunnollisesti SAKSILLA leikkaan varsia. Otan veitsen käyttöön. Kiitos!
PoistaOlkaapa hyvä! Aivan tavallinen virhe, jota itsekin harrastin kunnes opin siten vain tukkivani veden kulun kukkiin eli pahoinpiteleväni niitä raasuja...
Poistahieno, vehmas ja sopii kuin nakutettu juuri tuohon. meillä kissa söisi osan.)
VastaaPoistaEiks vaan! Oon selvästi ennakoinut asiaa kun olen kissaton :). Katsotaan miten käy marraskuussa kun taloon muuttaa kaksi kissan kokoista koiraa...
PoistaOlet siis ihan tuossa hetken matkan päässä työharkassa! Kaunis kukka tai kasvi, mutta niin pelottava. Noin hento kasvi kuolisi minun hoivissa nopeasti. Tänään oli kohtalonköynnös pitkin pöytää, kun tulin mökiltä. Se on vuosien saatossa oppinut pyytämään vettä juuri tuollalailla makailemalla pitkin pöytää. Tehokas konsti, koska huomaan sen ja annan kunnon tujauksen juomaa ja taas on poika kohta pystyssä.
VastaaPoistaNo niinhän mä olen! Tule käymään, niin valkataan sullekin köynnös :) Fiksu kohtalonkäynnös sulla, hyvin olet pojan kouluttanut!
PoistaHassua että noiden käsityöpäivitysten takia alunalkaen rupesin seuraamaan blogiasi, mutta jo suunnilleen kuukauden päästä siitä tuli yllätysero ja uusien töiden esittely loppui. Ajattelin että ihan minun tuuriani, mutta jäin silti seurailemaan koska osaat kirjoittaa vaikeammistakin aiheista niin hyvin. Kuitenkin ihanaa jos käsityöt nyt tekevät paluun tännekin!
VastaaPoistaKiitos kauniista kommentista, lämmittää mieltä. Blogi tosiaan on sillisalaatti eli ajatus kertoilla ruuhkavuosista mun meiningillä. Luulin tänä vuonna opintovapaallakin ollessani tekeväni tosi paljon käsitöitä
Poistaja niistä sitten Päivityksiä, mutta totaalisen toisin tosiaan kävi, ei edennyt elo (mun) suunnitelman mukaisena. Tänään jatkuu taas tilkkuharrastus, joten toivottavasti kohta jatkuu myös käsityöinto ja sen myötä niistä tännekin päivittely :)
Moi, vaikka on aikaa kulunut julkaistuasi tämän, niin kysäisen silti neuvoa miten voisin saada oman lankaköynnökseni taas voimaan hyvin. Muutama viikko sitten lankaköynnökseni alkoi kuukahtaa, käpristämään lehtiänsä ja varsiansa. Nyt lehdet ovat käpristyneitä ja kasvi näyttää lähes kuihtuneelta. Miten voisin elvyttää kasviani? Olen antanut myös vettä, mutta ei ole kääntänyt suuntaansa.
VastaaPoistaHei! Oletko suihkutellut kasvia? Tykkää sellaisesta. Kuivuneita lehtiä sekään ei enää kohenna, joten ne kannattaa poistaa, mutta uusia saattaa innostua tekemään. Anna myös kasvilannoitetta sille ohjeen mukaan, yliannostus ei toimi. Tuo kuvan upeus kupsahti mulla talvipakkasilla muuttokuormassa kulkeutuessaan ja keskuslämmityksen viimeistellessä kuvion. Nyt on taas pieni lankaköynnös parvekkeella, ja viikossa näki sen rehevöityvän, eli selvästi tykkäsi lasitetun partsin olosuhteista. Pitelen peukkua toipumiselle!
Poista