Sadun värikäs maailma tuli mieleen tämän pussukan viimeksi tilkkuterapiassa valmistuessa. Purppuraa ja kultaa... tai ainakin punasävyjä ja messingin hohtoa.
Käytin tanssivista neliöistä ylijääneet 9 + 9 pienenpientä neliötä tähän työhön. Hukkapalojen minimoinnin maksimointi siis aivan lähes huipussaan!!
Tilkkuystävät olivat tuoneet Tallinnasta pussukoiden sulkijoita (hei mikä ton oikea nimi on???) meidän kaikkien iloksi ja innoittajiksi. Ihan oli pakko kokeilla heti open piirtämää kaavaa.
Ps. Kullanhohtoinen tikku pussukan liepeillä ei ole työhön unohtunut silmäneula, vaan kuvausalustana toimivasta pianon kannesta (juu, juuri siitä johon lapsia olen kieltänyt laskemasta yhtikäs mitään käsistään...) heijastuva taulun kehys. Uskokaa pois, on se!
Käytin tanssivista neliöistä ylijääneet 9 + 9 pienenpientä neliötä tähän työhön. Hukkapalojen minimoinnin maksimointi siis aivan lähes huipussaan!!
Tilkkuystävät olivat tuoneet Tallinnasta pussukoiden sulkijoita (hei mikä ton oikea nimi on???) meidän kaikkien iloksi ja innoittajiksi. Ihan oli pakko kokeilla heti open piirtämää kaavaa.
Sulkijasta roikkuu vielä
avainlenksukin, jos tässä haluais vaikka Kultakorttia ja Paratiisin avainta samassa paketissa kiikutella. Mulla tosin ei oo kumpaakaan...
Pussukan vuorenkin ompelin työstä jääneillä hukkapaloilla raidalliseksi. Joku näkee pussiin kurkatesaan äärimmäisen pitkälle piiperretyn työn, jossa sisäpussikin on väsätty 6 kaitaleesta, harjaantuneempi silmä taas sen hukkapalojen tehokäytön. Joku saattaa nähdä Matinkin kukkarossa. Jokaisen silmä nähnee myös haparoivat tikkipistot, joilla ensikertalainen on sulkijan kiinnittanyt kankaisiin.
Käsin on siis ommeltu, ja ompahan ommeltu ihan itsevärjätyistä jämäkankaistakin koko työ. Pankaahan paremmaksi!
Ps. Kullanhohtoinen tikku pussukan liepeillä ei ole työhön unohtunut silmäneula, vaan kuvausalustana toimivasta pianon kannesta (juu, juuri siitä johon lapsia olen kieltänyt laskemasta yhtikäs mitään käsistään...) heijastuva taulun kehys. Uskokaa pois, on se!
Aika makee! Haluaisin opetella tuon kukkaron teon, mutta jotenkin vain on (sekin!) jäänyt...
VastaaPoistaKiitos! Kannattaa opetella, oli nimittäin aikas simppeli. Käsinompelun jälkikin varmasti kehittyis mullakin jos vielä muutaman lisää tehtailtiin näitä :)
PoistaSÖPÖ!
VastaaPoistaEiks ookin! Mä en oo vielä raaskinut ottaa tätä edes käyttöön = keksinyt riittävän söpöä käyttötarkoitusta sille. Ideoita?
PoistaOnpas nätti kukkaro! :)
VastaaPoistaKiitos :)
PoistaSen nimi on ""kukkaron kehys. Kävin ihan tuolla ompeluhuoneessa katsomassa. Maanantaina kävin kaupungilla ja jostain syystä ostin sellaisen. On paketissa yhä. Ruutukainen on kyllä söde. Säilö sinne ensin vaikka ruusun terälehtiä, myöhemmin huulipuna. Joo, tuoksupussina ensin ja kätevästi saat sen roikkumaankin vaikka oven kahvaan. Se olisi kyllä aika ihana. Aina kun kävelee ohi, tulee ruusun tai jonkun muun tuoksua. Siis hyvän. Hätätapauksessa vaikka piparkakkumaustetta.
VastaaPoistaKukkaron kehys, kiitos :). Tuoksupussi onkin hyvä idea. Ja sittemmin vielä ruusuinen tuulahdus huulipunaa esille kaivaessa, wau!
PoistaKukkaro malli oottaa täälläkin joskus tekemistä! Hauska idea noi pikkuneliöt!!
VastaaPoistaEikun ompeluhommiin sitten :)
PoistaHyvähän tuo on, ei niitä sisäpuolen pistoja tarvitsekaan kaikille esitellä;) Samanlaiset pistot tein itse kun ensimmäistä ja toistakin kukkaron kehystä ompelin.
VastaaPoistaKiitos kehuista ja kannustuksestakin, ehkä mäkin vielä innostun sen toisenkin sitten tekemään joskus :)
PoistaHyvähän tuo on, ei niitä sisäpuolen pistoja tarvitsekaan kaikille esitellä;) Samanlaiset pistot tein itse kun ensimmäistä ja toistakin kukkaron kehystä ompelin.
VastaaPoistaIhana pussukka! Vaikka sanotaankin että sisäinen kauneus on tärkeää, niin ulkokuorikin on syötävän ihana!!
VastaaPoistaKiitos ja kiitos :)
PoistaTahtoo! Miks mulla on peukalot kämmenen puolell:(
VastaaPoistaNyt äkkiä johonkin paikalliseen tilkkupiiriin mukaan! Aivan saletisti perehdyttävät suorien saumojen ompelun saloihin :)
Poista