Annoin ystävälle ison ja painavan kaapin, ja hän mulle vaihdossa kauniin kimpun peikonpähkinäpensaan oksia pihaltaan. Parin pakkasyön jälkeen lehdet olivat vielä kauniina, ja silmut pulskina tässä sangen erikoisessa suomalaisessa syys-talvi-vaihtelussa.
Oksista olisi voinut leikata pistokkaita, mutten raaski niitä katkoa. Nautin aikani lehdistä, ja niiden lakastuttua nakkaan vedet maljakosta ja nautin kauniin käkkäröistä oksista.
Kimppu oli sidottu aivan ihanalla, kapealla ja käsin virkatulla pitsillä, jonka kietaisin pullon kaulaan. Oksien siirtyessä jossain vaiheessa johonkin muualle pitsikin päätyy varmasti johonkin muuhun käyttöön ompelukoneen paininjalan alla.
Oksista olisi voinut leikata pistokkaita, mutten raaski niitä katkoa. Nautin aikani lehdistä, ja niiden lakastuttua nakkaan vedet maljakosta ja nautin kauniin käkkäröistä oksista.
Kimppu oli sidottu aivan ihanalla, kapealla ja käsin virkatulla pitsillä, jonka kietaisin pullon kaulaan. Oksien siirtyessä jossain vaiheessa johonkin muualle pitsikin päätyy varmasti johonkin muuhun käyttöön ompelukoneen paininjalan alla.
Käkkärää, vaan ei känkkäränkkää päivää kaverit!
Nuo kiemuraiset oksat on kauniita. Jossain kukkakaupassa niitä olen nähnytkin. Todella kaunis asetelma.
VastaaPoistaKiitos! Ovat kiehtovia kiemuroita :)
PoistaAi, tuota pensas pärjää Suomessakin? Olen noita oksia nahdessäni luullut aina, että ne ovat ulkomaan tuontia. Pitääkin mennä paikkaa katsastamaan heti kevättä varten. Vai elänköhän väärällä vyöhykkeellä?
VastaaPoistaKyllä pärjää! On talvenarka, eli suojaisan paikan kasvi, jonka kyllä pitäisi viihtyä kasvuvyöhykkeelle 4 saakka ja löytynee useimmista puutarhamyymälöistä. Istutusintoa keväällä :)
Poista