Olen niitä äitejä, jotka ovat itse keittäneet soseet vauvoilleen. Alkuun pakastellut annoksia jääpalamuoteissa sopivan kokoisina maisteluerinä pikkumasuille, sittemmin jo ihan pakasterasiallisina. Tästä puuhastelusta on seurannut mm. seuraavia juttuja:
Viime aikoina on näkynyt mitä erilaisimpia herkkuja puuroista smoothieiden kautta kakkuihin pakattuna pieniin lasipurkkeihin, ja siitä idea lähti päässäni kypsymään... Lopputulos oli sitten se että rapsuttelin etikettiliimatahrat kotoa löytyvien purkkien kyljistä, ja kevään ylioppilas, suuri purkkiruoan ystävä, söi yhden kakuistaan pilttipurkista!
Triplasuklainen, tulkinnasta riippuen jopa viisisuklainen juustokakku sai pohjakseen gluteiinittomia suklaakeksejä murskattuna. Voita ei tarvittu nyt sidosaineeksi purkin pohjalle. Tämän päälle tuli maidoton tumma kerros juustokakkua tummalla suklaalla ja raakasuklaalla maustettuna. Sen päälle vaaleampi kerros minttusuklaista täytettä, ja pinnalle vielä kaakaonibsejä. Sangen helposti toteutettu viljaton ja maidoton herkku, joka sopi kaikille vieraille.
Sen verran eksoottiselta kait tuntui vuorostaan monesta aikuisesta vauvanruokapurkit juhlassa, että kaikki eivät tohtineet juustokakkuaan purkista nauttia, ja niitä jäikin runsaasta vierasmäärästä huolimatta yli. Mutta mikä olisikaan sitten ollut ihanampaa kuin juhlien jälkeisenä päivänä hypätä fillarin selkään ja polkea mökille toipumaan juhlahumusta kakkupurkki eväänä? En keksi. Kyllä vaan maistui purkkikakku hyvälle aurinkotuolissakin!
- lapset ovat kasvaneet ja kehittyneet normaaleiksi kooltaan, aivot toimivat hyvin mm. kalanrasvalla ravittuina ja ruoka-aineallergioita tai suolistosairauksia ei meillä ole riesana koskaan ollut
- äiti on saanut tuntea olevansa hyvä äiti
- kaupan purkkiruoat ovat olleet lapsille eksoottista herkkua, jota usein yhteisillä kauppareissuilla kovaan ääneen pyysivät tyyliin äiti pliis, pliis, oo niin kiltti...
Viime aikoina on näkynyt mitä erilaisimpia herkkuja puuroista smoothieiden kautta kakkuihin pakattuna pieniin lasipurkkeihin, ja siitä idea lähti päässäni kypsymään... Lopputulos oli sitten se että rapsuttelin etikettiliimatahrat kotoa löytyvien purkkien kyljistä, ja kevään ylioppilas, suuri purkkiruoan ystävä, söi yhden kakuistaan pilttipurkista!
Triplasuklainen, tulkinnasta riippuen jopa viisisuklainen juustokakku sai pohjakseen gluteiinittomia suklaakeksejä murskattuna. Voita ei tarvittu nyt sidosaineeksi purkin pohjalle. Tämän päälle tuli maidoton tumma kerros juustokakkua tummalla suklaalla ja raakasuklaalla maustettuna. Sen päälle vaaleampi kerros minttusuklaista täytettä, ja pinnalle vielä kaakaonibsejä. Sangen helposti toteutettu viljaton ja maidoton herkku, joka sopi kaikille vieraille.
Herkkuja oli helppo säilöä jääkaappiin useampikin kerros päällekkäin, kun kiersin purkkien kannet paikoilleen. Kannet myös pitivät herkut kylminä tarjoilupöydässä ihanan aurinkoisena päivänä.
Sen verran eksoottiselta kait tuntui vuorostaan monesta aikuisesta vauvanruokapurkit juhlassa, että kaikki eivät tohtineet juustokakkuaan purkista nauttia, ja niitä jäikin runsaasta vierasmäärästä huolimatta yli. Mutta mikä olisikaan sitten ollut ihanampaa kuin juhlien jälkeisenä päivänä hypätä fillarin selkään ja polkea mökille toipumaan juhlahumusta kakkupurkki eväänä? En keksi. Kyllä vaan maistui purkkikakku hyvälle aurinkotuolissakin!
Herkkua kesää ystävät!
Hauskoja välipaloja. Tytär otti vauvanruokasoseita urheiluharkkoihin välipalaksi. Varsinaisia vauvanruokia ei meillä aikoinaan voitu syödä allergioiden takia. Kotiruoalla mentiin.
VastaaPoistaHerkkupaloja välipaloina, aivan :).Jeps, meilläkin ne mangopurkit katoavat nälkäisten urheilijoiden napoihin.
Poista