6.5.16

Maijan munkit

Aloitin kesänviettoni jo keskiviikkoiltana Laajasalon kupeessa Pyysaaressa käsittämättömän lämpimänä paistavasta ja lempeänä puhaltavasta merituulesta yksin autiolla pikkuruisella uimarannalla nautisken. Kesäni alkoi siis jo tuolloin, otti kait varaslähdön, koska Kivinokkailun myötä Maijan munkkien makuun päästyäni olen alkanut uskoa kesän alkavan ensipuraisusta paistolämpimään herkkuun. Siihen iskin tänä kesänä hampaani vasta eilen Helatorstain kunniaksi. Samainen auringon lämpö ja lempeät merituulet hyväilivät edelleen mua herkun lisäksi.

Maijan kioski on Kivinokan kärjen läheisyydessä entisessä Elannon pikkupuodissa toimiva kesäkahvila, lemmikkieläinpiha ja taidenäyttelyhoodi, joka ehdottomasti kannattaa kokea vaikka sitten kauempaakin saapuen!! Believe me, useampikin testaus suoritettu niin Maijan munkkirinkeleillä kuin jättimäisillä hillomunkeilla...


Maijan kioski valittiin toissa kesänä HS:n Nyt-liitteessä vuoden parhaaksi kesäkahvilaksi, ja kiitos tästä menee varmasti paikan ainutlaatuisen tunnelman lisäksi munkeille, joita paistolämpimänä saa pesuvadista nostella mukaansa. Eilen sain niin tuoreen lämpimäisen, että Maija erikseen varoitteli polttamasta suuta sillä. Saatiinpa vitsiäkin heti väännettyä siitä mitä olisi mahtanut pomo miettiä, jos helteisen Helatorstai-vapaan päälle olisin aurinkoisena aamuna ilmoittautunut saikulle ja kertonut polttaneeni suuni munkilla :D... Kalorivaarasta viis, näissä herkuissa piilee siis palovaaran ainekset kun tuoreen rapsakkaa ja lämmintä munkkia kuuman kaffen kanssa mussuttaa rantakalliolla poskeensa.

Kioskilla pääsee Maijan herkkujen ja taiteen lisäksi usein nauttimaan musiikkiesityksistä. Eilen väkeä viihdytti alle kymmenkesäinen rock a billy -poika, joka tukka tuubilla esitti yhtä kappaletta. Ilmeisesti äitinsä valisti meitä pojan aloittaneen soittotunnit viime viikolla ja heti lähteneen keikalle! Se poika pääsee tuolla menolla vielä pitkälle.

Kesästä iloitsin siis rannoilla farkunlahjetta ylös kääriessä ilta-auringossa ja seuraavana päivänä jo shortseihin sonnustautuneena päiväkaffittelun merkeissä. Kesäilojen väliin mahtui myös vielä kevätiloakin mökkipihalla, jossa äidin lahjoittamat sipulit pukkasivat maasta ylös ihanan heleää narsissia valkovuokkopellon laitamilla.


Voi elämän kevät ja kesä, tää uutuudenviehätys pitkän talven jälkeen on vaan taas niin huippua!!
 


8 kommenttia:

  1. Täytynee tehdä kesäretki Kivinokalle ja päästä maistamaan munkkeja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kannattaa! Tervetuloa poikkeamaankin :)

      Poista
  2. Aika huipulta kuulosti kyllä tarinasi, melko vihreänä sitä lueskelen;)
    Munkkipaikka on nyt googlattava!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kokemus voittaa varmasti googlauksen, joten eikun kesäretkeilemään ;)

      Poista
  3. Näyttää herkulliselta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maistuu myös :) Koskas tulisit testaamaan?

      Poista
  4. Oli sen verran hyvä mainostus, että täytyy mennä tänä kesänä Kivinokalle. Kakskyt vuotta Helsingissä, eikä ole tullut käytyä. Munkkikahvit maistuisi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jes, hauskaa että sain innostettua! Toivottavasti törmätään kiskan kulmilla :)

      Poista

Kaunis kiitos kun intoudut kommentoimaan! Aina ilahduttaa lukea muiden aatoksia asiasta tai sen vierestäkin :)