20.9.17

Nyhtöleipä

Viikonlopun vieraat ja tiukka aikataulu heidän saapumisen ja työpäivän päättymisen välissä saivat vihdoin mut kokeilmaan tätä kauan kaihoilemaani ihanaa herkkua. Hyvää kyllä kannatti odottaa jälleen kerran!


Ostin kotimatkalla paistopisteestä kovakuorisen, hapahkon vaalean leivän. Viipaloin sen melko pohjaa myöten ristikkäin huipputerävällä veitsellä. Tai siis teroitin tylsän veitsen, viilsin sormeni, laastaroin sen ja sitten viipaloin leivän sormi tönkkönä...

Kaadoin purkillisen aurinkokuivattuja tomaatteja öljyinen kulhoon, silppusin saksien kärjillä tomaatit pieneksi ja hain parvekkeelta pari kourallista minibasilikaa, jonka silputtuna lisäsin tomaatti-öljyseokseen. Massan tungin lusikalla viiltoihin. Perään nakkasin pari viipaloitua mozzarellaa, jatkossa mahdutan mukaan kolmannenkin sellaisen, ja ripottelin päälle emmental-raastetta.

Koko komeuden käärin paksuun folioon ja nakkasin uuniin 10-15 minuutiksi 175 asteen lämpöön. Seuraavalla kerralla avaan folion paiston lopussa niin että juustot saavat hieman väriä. Nyt kuorin foliot sivuun ja nostin höyryävän herkun pöytään seurueen sormin nyhdettäväksi. Kauaa ei limppu pöydässä vanhentunut, ja vesi kielellä aloimme heti pohtia seuraavaa tilaisuutta johon taas nyhtöleipää laittaa tarjolle.

Niin herkku, niin herkku, vaikka itse sanonkin!


6 kommenttia:

  1. Kiitos ohjeesta. Vaikuttaa tosi ihanalta. Kokeilen takuulla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olepa hyvä, tätä herkkua on hauska jakaa ohjeenakin! Ihania herkutteluhetkiä :)

      Poista
  2. Juusto ja leipä - suurimmat paheeni! Nam.

    VastaaPoista
  3. Kuulostaa ihanalta, täytyypä kokeilla!

    VastaaPoista

Kaunis kiitos kun intoudut kommentoimaan! Aina ilahduttaa lukea muiden aatoksia asiasta tai sen vierestäkin :)