tiistai 17. heinäkuuta 2018

Kävelyllä Etelä-Karjalassa

Helsinki - Imatra - Ruokolahti - Imatra - Lappeenranta - Helsinki. Kaksi naista, neljä päivää, kaksi parikymmentäkiloista rinkkaaa, heinäkuun huima helle ja reilut 45 kilometriä kävelyä rinkat selässä. Kesälomareissu aivan parhaasta päästä <3

Naisten vaelluspäivä nro 1: helteessä 20-kiloiset rinkat selässä läpi hemmetinmoisten ryteikköjen, halki paahtavien avohakkuiden ja pitkin pölyäviä metsäteitä ihan vain syömään uunituoretta mustikkapiirakkaa vaniljasåsilla laavulla ja nauttimaan viini laseista rannalla.


Naisten vaelluspäivä nro 2: kankea teltasta ylösnousemus Ruokolahden kesäteatterin pihamaalla aaamunotskille, liftaus Imatralle, lounas Imatrankosken mattolaiturilla, auringon lämmittämiä ahomansikoita ja salmareita, kilometrejä pitkin aurinkoisia rantoja, rakkoja varpaissa, iltauinnit ja -notskit Lammassaaren Rauhassa


Naisten vaelluspäivä nro 3: tallusteltiin saaresta mantereelle ja junailtiin Lappeenrantaan. Haistiin jo niin pahalle, että lähdettiin kanavaristeilylle tuulettumaan. Satamaan palatessa nautittiin munaisat atomit, ja siirryttiin kaiman mökille hikoilemaan lisää rantasaunassa ja siitä sujuvasti herkkupöytiin.


Naisten vaelluspäivä nro 4: heräily ihanan pehmeällä patjalla sisävessan läheisyydessä, piiiiitkä aamiainen järvenrannalla, kampsut rinkkoihin ja rinkat junaan. Kotiin.


Sääskien syömät ja paarmojen puremat kintut punatäpläiset ja turvonneet. Keski-ikäisillä, jo isojen lasten äideillä takanaan elämänsä ensimmäinen ja takuuvarmasti ikimuistoinen liftaus. Ikää pidennettynä taas monilla nauruilla. Ihmetelty ja ihasteltu immeisiä ja maailmanmenoa omien kotinurkkien ulkopuolella.



Nautittu nuotioista ja kesäöiden valosta. Nukuttu telttaöitä, joita viimeksi lapsuudessa mulla vastaavaa koettuna. Rustattu alusvaatteista kätevien emäntien tapaan hemaisevat biksut. Tankattu kaurapuuro- ja kuivamuonakiintiö hetkeksi täyteen.

Rinkka parkissa eteisessä, vasta menossa kellariin. Koska vielä ei raaski. Mielessä jo muhimassa koskahan taas sitä pääseekään ulkoiluttamaan.




 


4 kommenttia:

  1. Rohkea reissu. Onneksi ei satanut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olihan tuo! Karhutilanne kulmilla oli etukäteen googlailtu, Imatralla haettiin kyypakkaus messiin ja taksisuhari vakuutti Ruokolahden jellonan kadonneen jo maan manoille. Ensimmäinen yö teltassa meni mulla valvoessa ja ulkopuolen ääniä kuunellessä. Toisena aamuna saaren rannassa telttaa purkaessa ja kampsuja kasatessa saimme kyselyitä eikö käärmeet olleet meitä häirinneet. Onneksi kuulimme niitä kulmilla kuhisseen vasta lähtöä tehdessämme! Sateeseen oli varauduttu erilaisin suojin, mutta ihan oli reissun kosteus vain hikeä iholla ja lämpimiä uimavesiä. Ei meidän reissuilla ruukaa sataa :)

      Poista
  2. Mahtavaa ja mahtoi olla upea reissu, jää hienot muistot!!

    VastaaPoista

Kaunis kiitos kun intoudut kommentoimaan! Aina ilahduttaa lukea muiden aatoksia asiasta tai sen vierestäkin :)