19.2.18

Mexicoko mielessäin?

Vihdoin viimein valmistui tämäkin piiiiitkään työstössä ollut torkkupeittoni viime viikolla tilkkuterapiassa! Aivan viime minuuteille asti surruuttelin, mutta niinpä vaan valmistui tikkaus ja kiinnittyi reunakaitale paikoilleen. Viikonloppuna aurinko helli meitä ja takapihalla oli yöllä satanutta tuoretta lunta siinä määrin, että hanki aamulla suorastaan kutsui kuvausalustana läväyttämään peittoni sille.

Työhän alkoi viime syksynä Suomi 100 -peittona, mutta muuttui matkan varrella värivalintojeni vuoksi aivan muuksi kulkien työnimellä Mexico 100... Niin on tuo Mexico vielä vahvasti mielessäni, etten ole muutamasta ajatustuokiosta huolimatta keksinyt peitolle lopullista nimeä. Ehdotuksia siis vastaanotetaan taas :)


Viime viikot tilkkuterapiassa olen huristellut yläsyöttäjä kuumana tikkauksia peiton pintaan. Melkoinen määrä lankaa, perslihaksia ja hermoja meni kun peitto tikkautui erittäin tiiviisti. Niin tiiviisti, että seuraavan tikkauksen teen saletisti paljon harvempana ja todennäköisesti vapaatikkauksella, jotta säästyy hikiseltä peiton pyöritykseltä paininjalan alla jok'ikisessä tikkauskulmassa!


  
Hui, kylläpä huomaa nyt isolla näytöllä eron kuvien värimaailmassa!! Ylläolevan tikkauskuvan olenkin näpsäissyt jo aiemmin, eli arkena kun kello on käynyt viittä ja taivas ollut pilvinen. Kuvassahan peitto näyttää aivan mustaan pyykkiin eksyneeltä ja harmaata siellä kylkeensä ottaneelta... hui sentään!


Takakankaan jouduin yhdistämään parista palasta, joten väliin ompelin värisuoran blokkien kankaasta. Siitä intoutuneena sitten päädyin samalla 8*8 cm -mitoituksella leikkaamaan reunakaitaletarpeetkin. Ompelin kaitaleita yhteen tarvetta mittailematta, joten onni on etten kaikkea vielä silittänyt kanttinauhaksi, sillä ylijääneistä kaitaleista taitaa ompeloitua kevään mittaan vielä vauvanpeittokin sukuun saapuvalle uusimmalle poikaselle <3


12 kommenttia:

  1. Hienoa, kun valmistui. Keltainen piristää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä ja näin on! Syksyn pimeydessä peittoa aloitellessa oli erityisen suuri tarve piristykselle ja lämmölle 😊

      Poista
  2. Ihana. Taitavasti asettelit nuo blokit, jos ne olisi suorissa riveissä, työ olisi paljon tylsempi. Pelästyin ekaks, että onko peitolle todellakin tapahtunut jotain, kun tuo yksi kuva on niin rumissa väreissä. Onneksi ei kuitenkaan. Ihailen sinun sitkeyttä tikkauksen kanssa, siinä on ollut veivaamista. Aattele, nyt voit aloittaa jotain uutta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi mulla oli taitava ope ja tilkkukollegakööri tukena asettelussa <3. Jees, nyt pääsen vihdoin pipertämään pikkurikiriikkistä neulakirjaa :)

      Poista
  3. Todella kaunis peitto! Minäkin tykkään siitä, että blokit ovat noin eikä suorissa riveissä. Kauniit värit!

    VastaaPoista
  4. Kaunis lämmin sävyinen peitto. Blokin ihan leijuvat :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Ihanaa jos leijuvat sinunkin silmissä 😊

      Poista
  5. Ihastuttavan iloinen peitto! Blokit ovat kivasti ei suorassa rivissä, ihana!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Iloa tämä väriläiskä on tosiaan tuottanut jo niin tekovaiheessa kuin nyt valmiina 😊

      Poista
  6. Siitä tuli niiin upea! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, mäkin oon ihastunut siihen :)

      Poista

Kaunis kiitos kun intoudut kommentoimaan! Aina ilahduttaa lukea muiden aatoksia asiasta tai sen vierestäkin :)