Villit pikkujoulukuuset

Marraskuu ja pikkujouluaika virallisesti käynnissä. Tämä vuosi vaan jää villin sijaan erittäin hiljaiseksi pikkujoulurintamalla. Ainakin minun työnantajani on ilmoittanut ettei tänä vuonna juhlita, ja oletettavasti monilla muilla sama tilanne. Toivottavasti suorastaan, vaikka asia harmittaakin. Vielä enemmän kirpaisee kuitenkin THL:n tuore suositus isonkin joulun vietosta pienellä perhepiirillä ja isovanhempien osalta etäillen. Blaah, menköön tämä vuosi sitten näin ja eläen toivossa että jatkossa taas toisin!!

Tilkkuterapian toisen kurssipäivän, marraskuun puolella jo sekin kuitenkin, vietin kuitenkin pikkujoulutunnelmissa. Glögiä emme nauttineet, mutta muita herkkuja oli tarjolla ja mun ompelukset hyvin pikkujoulumaiset, sillä päätin maskipussukan valmistuttua tehtailla muutamat villit kuuset. Villit sillä että saivat olla crazy-hengessä vähän vinksallaan. Asia jota suorastaan jouduin opettelemaan kesken suoran ompelun kurssittelun :)

Mustalle puuvillapohjalle ompelin heleitä, villisti vinksinvonksin seisovia kuusia, joissa printissä jo oli kimaltelevat koristeet ripusteltu oksille. Ihkaeka crazy-kuuseni oli tuo oikeanpuoleinen, jossa niin kovasti keskityin aikaansaamaan vinoa pintaa, että vasta sen valmistuttua tajusin kuusen rungonkin ommelleeni selvästi serpentiiniksi... ainakin näin voi olettaa katsoessa rungon alkua vs. kuusen latvaa ja lehvästöä niiden välissä :)

Seuraavissa kuusissa sitten kiinnitin enemmän huomiota luonnonlakeihin ja kasvioppiin saaden aikaan suorempia, mutta edelleen riittävän crazyja kuusipuita. Musta taustakangas riitti nipinnapin, johonkin blokkiin tein sitäkin jo tilkkutyönä, ja loput kankaasta sai keriä suht pienenä nauhana kasaan. 

Fiilis ommellessa oli sama kuin aikoinaan ajaessa autolla, jonka bensamittari välkkyi jo punaisella ja jännitys puristi vatsanpohjaa; riittääkö löpö bensikselle vai jääkö kaara matkan varrelle. Tällä kertaa loppui "kulman taa" eli melkein riitti, muttei aivan. Puuttuva pala tai kaksi mustaa on kuitenkin paljon helpompi korvata kuin puuttuvat palat kirjavaa kangasta.

Tällaisen pikkujoulukuusikon sain aikaiseksi. Niistä tullee isona tukkipuun sijaan pari joulutyynyä. Tai pikkujoulutyynyä!! Känniset kuuset voisi olla työn nimenä... Joulutyynyjähän mulla on entuudestaan melkein jo enemmän kuin riittävästi (paitsi jos hankin toisenkin sohvan), mutta pikkujoulutyynyjä ei vielä ensimmäistäkään!!!

Loppuun vielä kelpo vinkki: kun seuraavan kerran tuskailet lahjaideaa ihmiselle jolla on jo kaikkea, niin muista pikkujoulutyynyt!!! Niitä ei saletisti ole kaikilla :D

Pimeän maraskuun ohella tunnelmallisen hämyisää, hauskaa ja herkkua kuuta Sinulle ennen tuota pikaa (enää 50 päivää) koittavaa joulua!