Villiä hortoilua

Harrastin viikonlopun mittaan hieman villiä hortoilua. Nimi ei nyt tässä yhteydessä viittaa menneiden aikojen hulvattomaan biletykseen, vaan nykyiseen elämäntilanteeseen paljon paremmin istuvaan toimintaan, villiyrttien keräilyyn. Sitä voi itse kukin harrastaa siellä missä kasvaa voikukkaa, nokkosta, arosuolaheinää ja muita rikkaruohoja. Ei kuitenkaan tien vieressä eikä huussin laidalla :)...

Hortoilu-sana on peräisin kreikan kielestä, jossa sana horta tarkoittaa villivihanneksista + öljystä  + sitruunamehusta tehtyä alkuruokaa. Itse päädyin crosskitcheniin eli amerikkalais-italialais -osastolle: pancakes & pesto.

Keräsin reilun ämpärillisen tuoreita nokkosen versoja, jotka ryöppäsin pannulla ja soseutin varsineen. Lopputulos kutistui litraksi c-vitamiinirikasta voimamuhennosta. Näky ei saanut vielä vettä hurahtamaan kielelle:

Sinnikkäästi päätin kuitenkin jatkaa ja tarjoilla lapsille jo lupaamiani Neiti Nokkosen lettuja. Joten eikun taikina turpoamaan ja letut paistumaan! Lopputulos maistui ihan herkulliselta, mutta näky oli kaikkea muuta kuin esteettinen ja sillä kuvakin jäi ottamatta. Jatkossa paistan letut teflonin sijasta rasvassa rautapannulla ja käytän vain lehtiä. Varrenpätkät tökkivät hieman makuelämyksen seassa vaikka kuinka vakuuttelin kaikille niidenkin terveellisyyttä... No, jatkossa heitän pakastettua muhennosta aamuisin viherpirtelön sekaan ja toivon että varret ovat pehmenneet tai että aamu-unisuuksissani en edes huomaa niitä! Joskus olen intoutunut myös kuivattamaan nokkosen lehtiä ja voin vakuuttaa että jauhe maistui sangen herkulliselta sämpylätaikinaan leivottuna. Ehkä seuraavalla mökkireissulla intoudun vielä nyppimään lehtiä kuivumaan jauheeksi?

Vajaan ämpärillisen voikukanlehtiä huuhdoin runsaassa vedessä ja heitin blenderiin surisemaan pinjansiementen, oliiviöljyn, merisuolahippujen ja valkosipulinkynsien kanssa.

Se ämpärillinen lisukkeineen mahtuikin sitten kahteen parin desin pakasterasiaan:

Keräysintoa pitänee kyllä vielä vaalia ja metsästää tätä nopeasti karttuvaa satoa vähintään toinenkin ämpärillinen, niin hauska maku pestossa oli! Ja kun maun lisäksi voi vielä paistatella villivihannesten terveellisyydellä, lähiruoalla, luomulla, itsetekemisellä, lisäaineettomuudella, yli-ihmisyydellä, ...

Herkullista tuotapikaatulevaa kesänalkua, helteitä on jo luvassa!