kotoilua

Lähtötilanteen ongelma:

Remonttimiesten naarmuttama, kolhima ja sotkema taso näkyvällä paikalla makuuhuoneessa. Työnjohtaja oli luvannut että ”juu, juu, totta kai suojataan”, mutta joko oli lupauksensa unohtanut duunareille kertoa, tai sitten ei osannut kertoa sitä viroksi. Lommot ja skraadut tökkäsivät esteettiseen silmääni kuin tikku joka kerta tasoon päin vilkaistessanikin. Argh

Viikon julkkisvieras, kanssakotoilija:

Olin ajatellut kutsua kotoilukaveriksi tyttäreni, joka on esiintynyt talvisena iltana 2005 kaikkien television uutislähetysten pääuutisen toisena päätähtenä yhdessä pikkuveljensä kanssa. Asia koski rotavirusrokotteen kehittämistä ja koekaniineina toimineet lapsukaiseni loistivat ruudussa. Mutta koska ilma oli kaunis, oli tyttäreni nyt lähtenyt puistoon keräilemään hevoskastanjoita ja jouduin tyytymään omaan seuraan ja omaan apuun. Ilman julkkista ei silti tarvinnut olla, koska lasten mukana minäkin pääsin mukaan ko. uutisointeihin. Pitihän jonkun pidellä ryömiviä lapsia paikallaan ruudussa…

Ongelmanratkaisu:

Ostin eräästä kaupasta (sieltä mistä ne kulhotkin…) rullan kuviollista dc-fixiä, tuttavallisemmin siis kontaktimuovia. Mittasin oikean koon ja leikkelin. Aloin tarrata. Pitkällä Muumi-viivoittimella vetelin ilmakuplat kontaktin alta pois tarrauksen edetessä.

Lounas ja välipalat:

Olin juuri nauttinut maittavan ja mittavankin aamiaisen, joten välipaloille ei nyt ollut tarvetta, ei edes kotoilukaffeille. Työ sujui sen verran ripeästi, että lounastakaan en kerennyt laittelemaan enkä kaipailemaan tässä välissä. Kuivin suin siis!

Lopputulos:

Aikas räväkkä, mutta ajaa asiansa ja silmäkin on jo tottunut. Rehellisyyden nimissä joudun kyllä tunnustamaan että konsultoin tässä kohtaa ensi kertaa eläissäni sisustajaa! Kaunis kiitos Helenalle, joka neuvoi voimakkaan printin vuoksi minua levittämään rullan viikoksi paikalleen tarraamatta sitä ja miettimään rauhassa onko liian räväkkä. Alkuun oli, mutta sitten kukkakuosiin jo niin kiintyi, että ajatus ilman sitä olosta tuntui mahdottomalta.

Ei lisännyt arjenhallintaani,

 mutta lisäsi mielenrauhaani
eli tavoite saavutettiin!

Tämä juttu on kirjoitettu kieli poskessa, mutta oikeasti suurella kunnioituksella mediassa loistavaa valtakunnan virallista kotoilijaa kohtaan. Paitsi että tuo Anu näyttää kauniilta + Harkkitun tyylikkäältä ja vaikuttaa mukavaltakin, on hän onnistunut toteuttamaan unelmansa. Asian josta monet meistä vain unelmoivat ilman sitä toteutusta!