2.9.14

Kiitollisuudesta

Silmiin osui jälleen kerran jonkun kommentit kiitollisuuspäiväkirjan pitämisestä. Kuinka hyödyllistä, antoisaa ja parantavaa se on. Jälleen kerran päätin aloittaa omani pitämisen.

Ohjeeksi jutussa annettiin tikistää mieluiten viisi, mutta ainakin kolme päivittäistä aihetta kiitokseen. Jossain määrin tavoitehakuisena tai muuten vaan suorittamiseen tottuneena ajattelin että viidellä mennään! Vain pahana päivänä tikistetään kolme kiitosta. Tai sitten vaan yksi, jos onkin ihan pirun paha päivä. Ajattelin niitäkin päiviä nykyään olleen, ja ehkä vielä jatkossakin olevan.

Kiitollisuuspäiväkirjanpitelysuunnitelmani erosi tällä kertaa aiemmista suunnitelmista sillä että nyt siihen liittyi vihdoin toteutuskin! Jonkun jumppareissun päätteeksi tein ihanan rauhallisen visiitin viereiseen kirjakauppaan, jonka isolla muistikirjaosastolla haahuilin pitkään jumppien ja höyrysaunan jälkeisessä euforisessa raukeudessa kirjasten kansia hiplailleen ja mieleisintä kuosia valkkaillen. Löysin ihanan, suorastaan täydellisen kirjan: kaunis kansikuosi, iloa tuottava tapa naksahtaa kiinni, paksut kermanvaaleat sivut, hillitty rivitys ja silkkinauha kirjanmerkkinä.


Omaksumani ohjeen kanssa vaan en nyt tunnu etenevän lainkaan tässä asiassa! Olen jo useamman iltani päättänyt kirjan täyttämiseen, ja päivästä toiseen sama juttu: koko sivu täyttyy aiheista kiitoksiin. Isommista ja pienemmistä, kaikki mulle kuitenkin tärkeistä, iloa tai mielihyvää tuottaneista.

Eläessä keskellä eroprosessia, johon ei todellakaan suunnitellut / luullut / uskonut joutuvansa olen myös heti noteerannut sen kirjaamisen parantavan vaikutuksen. Riveille on ilmaantunut kiitoksia hyvässä hengessä puolison kanssa käydystä puhelusta, lapsen ja isän iloisen yllättävästä tapaamisesta, jopa siitäkin kuinka hyvältä tai onnelliselta puoliso on näyttänyt kohdatessamme. Meneeköhän toi vika jo liian pitkälle..? Ei mene, koska vaihdellen haikeudella tai tyytyväisyydellä olen siitäkin iloinnut, ja tuosta tunteesta ollut kiitollinen.

Kirjasta löytyy myös kiitosta ikiomasta ihanasta sinkkusängystä ja uudesta yhden hengen lakanasetistä (jossa muuten on aplikoituna hopeinen rinsessakruunu!) tai oman makuuhuoneen uusista ja pitkään haaveilluista sisustusjutuista. Olen ollut kiitollinen myös yksin nukkumisesta kukkakaalipastalounaan päälle... Kiitollisuutta lounaan seurauksista en kuitenkaan tohtinut kirjata kauniille, paksulle paperille. Täällä sen sijaan voin kyllä kertoa asiasta koko maailmalle..! En mä ihan aina itsekään ymmärrä tätä ajatuksenjuoksuani... Mutta kiitollinen olen siitäkin. Kuten joku viisas on todennut: parempi yksi ruuvi löysällä kuin kymmenen liian tiukalla. Siitäkin tilasta on suuri syy olla kiitollinen.


4 kommenttia:

  1. Meillä toteutus on ollut vähän erilainen, mutta ajatus sama. Illalla ennen nukkumaanmenoa lapset kertovat, mikä on ollut päivän paras juttu. Siis kun käymme sanomassa hyvää yötä. Kerran kaikilla kolmella se oli toisistaan tietämättä hammaslääkäri. Taputin kyllä itseäni olkapäälle, käytin aikalailla aikaa hyvän hammaslääkärin etsimiseen :)

    Tahtoo kanssa lakanat, joissa kruunu!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Melkoinen suoritus tuo hammaslääkärin nosto ykköseksi, onnea!!!

      En olisi voinut kuvitellakaan hankkivani kruunulakanoita aviovuoteeseen, mutta nyt otan ilon irti niistäkin :). Sun pitänee surffata netissä etsimässä omasi, mä löysin mun lakanan Hemtexin puodista.

      Poista
  2. Noin ihanan näköiseen kirjaan löytyy varmasti joka päivästä kiitettävää. Kyllä sitä ihminen löytää kaikenlaisia kiitollisuuden aiheita! Tuo kukkiskaalilounaan jälkeisestä yksinnukkuminen saattaa olla niitä erikoisempia ja kannattaa laittaa sinne kirjaan, ei se sieltä mihinkään ilmoille karkaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, mustakin tuntuu että kauniiseen kirjaan kiitollisuutta kirjaantuu enemmän kuin repaleiseen vihkoon ehkä kertyisi!

      Täytyy funtsia mitä kirjaan seuraavan kukkiskaalin jälkeen ;)

      Poista

Kaunis kiitos kun intoudut kommentoimaan! Aina ilahduttaa lukea muiden aatoksia asiasta tai sen vierestäkin :)