30 asiaa, joita ei kannata tehdä itselleen

Elettyä tuli pitkä ja yksinäinen viikonloppu flunssan kourissa. Aikaa potea, lukea, pohtia ja toipua. Lukulistalle päätyivät pari kirjaa yöpöydältä, toinen jo kerran aiemmin luettua painavaa asiaa ja toinen vasta kaupasta kotiin kannettua hömppää. Nurkkiin kertyneet lehtikasat siivoutuivat lehtien tullessa luetuiksi ja pädi aukesi usein, kun kerrankin oli pelkkää aikaa kahlata läpi lukulista netissäkin.

Hidasta elämää -blogissa tuli vastaan Marc ja Angel, Hack Life -blogin kirjoittajien laatima lista asioista, jotka lopettamalla elämänlaatu huomattavasti paranee. 30-kohtainen lista perusteluineen on kieltämättä pitkä, mutta luin sen ajatuksella loppuun saakka. Ajattelu ei sitten loppunutkaan vielä listan luettuani, vaikka makustelinkin useita kohtia ajatuksella jo lukiessa. Pohdinta jatkui yöllä valvoessa, jatkuu tätä kirjoitellessa ja oletettavasti vielä tovin, sillä se yöpöydällä oleva kirja liikkuu samoissa teemoissa. 

Marianna Stolbowin Erosta eteenpäin -kirja vaan kolahtaa mulle niin hyvin yhä edelleen, ja melkoisen monille olen sitä Malediiveilla tapahtuneen ensiluvun jälkeen suositellutkin. Mukaan lukien jopa exä ja hänen silloinen nyxä!

Blogin lista on tällainen:

1. Älä vietä aikaa väärien ihmisten kanssa. Sinun ei koskaan pitäisi taistella paikasta jonkun ihmisen elämässä. Jos sinulla on paikka jonkun sydämessä, sydämen omistaja näyttää sen kyllä. Koskaan ei pitäisi tunkea sellaisen ihmisen seuraan, joka ei arvosta sitä. Muista myös, että ne, jotka ovat vierelläsi kaikkein vaikeimpina aikoina, ovat todellisia ystäviäsi.  

Tämä on kyllä tullut niin nähtyä, koettua ja tunnettua viime aikoina! Ero jakaa tuttava- ja ystäväpiirin enemmän tai vähemmän kahtia, vierelle jäävät ne jotka oikeasti välittävät ihmisestä, eivät vain roolista. Pitkälti asia siis näkyy jo nyt elämässä, mutta vielä tarvitaan tahtotilan vahvistusta eloon.

Kun myös erään ihmissuhteen aikatauluongelma on tiedostettu ja puitu, mutta  puhe ei olekaan kohdannut käytäntöä missään vaiheessa, vaan elo päinvastoin muuttunut koko ajan entistä turbulenssimmaksi ja satuttavammaksi, oli aika ryhtyä realistiksi ja lopettaa sopeutuva käytös jolla satutteli vain ja ainoastaan itseään. Tahtotila tuli vahvistettua ja nyt toimitaan sen mukaisesti. Itseään ei pidä satutteleman!

2. Älä juokse pakoon ongelmiasi. Kohtaa ne pystypäin. Täytyy muistaa, että ei ole olemassa ihmistä, joka kykenisi ratkaisemaan ongelmat saman tien. Tarkoitus onkin suuttua, surra ja epäonnistua. Ilman näitä meistä ei tule sitä ihmistä, joksi meidät on tarkoitettu.

On tainnut mulla latu kulkea niin päin että ensin on epäonnistuttu, sitten olen suuttunut ja lopuksi surrut. Ongelmat olen tiedostanut ja niitä pyrkinyt purkamaan pois. Se että on melko lailla jalat maassa elävä, käsillä tekevä, paljon lukeva ja ongelmien peittelyä inhoava tyyppi on varmasti edesauttanut sitä että juosta ei juuri ole tarvinnut. Paitsi lenkkeilymielessä, ja sitä taas voisi tehdä paljon nykyistä enemmänkin!

3. Älä valehtele itsellesi. Periaatteessa se ei ole edes mahdollista. Elämässä täytyy ottaa riskejä, ja yksi riski joka on otettava, on se, että on itselleen rehellinen.

...ei ole edes mahdollista... juu, periaatteessa ei mutta missä kulkee raja itselleen valehtelun ja sopeutuvan käytöksen välillä?? Kun asiat satuttavat eivätkä ne puhumisesta huolimatta parane vaan itsensä satuttelu jatkuu ja pahenee, niin sopeutuuko vai valehteleeko sitä itselleen asettelemalla päähänsä aikarajoja tyyliin "odotan että se ja se on ohi ja sitten kaikki muuttuu taas hyväksi"? Useammastakin kokemuksesta tiedän jo ettei niiden osalta ainakaan muuttunut. Olin päätynyt sopeutuvaan käytökseen olemalla epärehellinen itselleni. 

4. Älä laiminlyö omia tarpeitasi. Muiden tarpeet ovat toki tärkeitä, mutta niin ovat myös omat. Ketään ei tulisi rakastaa niin paljoa, että unohtaa olevansa itsekin tärkeä ja merkityksellinen. Seuraa unelmiasi ja tee jotain itsellesi tärkeää – nyt.

Erotessa tajusin selkeästi kuinka perhe-elomme oli omilla toimillani ajautunut siihen että panin kaikki muut tarpeineen etusijalle, ja omista iloista karsin ensimmäisenä. Aina. Jo toteutusvaiheen lähestyessä tai kovasti ennakoiden eli mm. kieltäytymällä kutsuista rientoihin ja ystävätapaamisiin, jottei joutunut hankkimaan lapsille hoitoa, jottei joutunut jättämään perhettä "yksin", jottei ja jottei... Nuija minä! Onneksi heräsin, vaikka sitten hyvinkin rajulla ja ei-toivotulla tavalla, mutta muistinpahan taas kuinka tärkeä ja rakas olen itselleni ja muutamille muillekin. Sitäkin rakkautta on kovin tärkeä vaalia.

5. Ole oma itsesi. Yhteiskunnassa, jossa meidän halutaan jatkuvasti muuttuvan, on entistä tärkeämpää olla juuri oma itsemme. Aina tulee olemaan nuorempia, kauniimpia ja fiksumpia ihmisiä. Heissä on kuitenkin yksi vika: he eivät ole sinä. Muiden miellyttämisen vuoksi ei kannata muuttua. Omana itsenä oleminen tuo luoksesi juuri oikeat ihmiset.

Keski-ikäisenä hylättynä naisena tätäkin on saanut tuta. Surullista on seurata ikäkriisissä painivia kollegoita ja ystäviä, ja aprikoida koska mahtaa itse luisua samaan riittämättömyyden epätoivoiseen jamaan. 

Olen myös kuullut ettei kukaan tykkää totuuden puhujista, ja mulle on kerrottu päin näköä että "mietin miksi sun pitää olla aina niin rehellinen". No, mä olen mä. Mä joka olen sekä allerginen valehtelulle että avoin kertomaan kokemaani ja tuntemaani. Joillekin kelpaan sellaisena, ja ilmeisesti juuri he ovat mulle niitä oikeita ihmisiä. Ihmisiä joiden kanssa voi tuntea ja olla vapaasti sensuroimatta itse omaa puhettaan ja varomalla omaa käytöstään muita miellyttääkseen. 

6. Päästä irti menneisyydestäsi. Et voi jatkaa kirjaa eteenpäin, jos edellinen luku on vuosia kesken.

Päästän. Monelta kohtaa olen jo päästänytkin. Kun yhdellä rytinällä nollataan 20 vuoden ihmissuhde ja yhteinen historia, sitä menettää puolison ja sen kaikkein läheisimmän ja rakkaimman aikuisen viereltään, rakkaus ja luottamus vaihtuu pettymykseksi ja huijausten myötä puolustautumiseksi, myy lasten lapsuudenkodin trendikkäällä alueella ja siirtyy muuttokuorma toisensa jälkeen kauemmas entisistä kotikulmista, kun auto alla vaihtuu fillariksi kelissä kuin kelissä, kun mökille tai anoppilaan ei pysty enää menemään vuosikausien ihanien muistojen satuttaessa siellä uudelleen ja uudelleen, ja osan ystävien liuetessa pois tai muuttuessa ilmeisesti niin näkö- ja kuulorajoitteisiksi etteivät enää vastaa kohdatessa tervehdyksiin muusta yhteydenpidosta puhumattakaan, voi jo sanoa luopuneensa monista asioista. 

Ei kuitenkaan päästäneensä irti vielä läheskään kaikesta. Yhä edelleen on iso ikävä monia asioita, yhä edelleen kyyneleet ajoittain tulvivat ja suru puristaa sydämen sellaiseksi möykyksi ettei happi kulje aivoihin eikä edes keuhkoihin. Surulle on suotava aikansa ja muiden sitä myös kunnioitettava. Sanotaan että erosta toipumiseen menee puolet suhteen kestosta. Vaatiiko siis 20 vuotta 10 vuotta tai vuosi puolikkaan??? Hope not!

7. Älä pelkää virheitä. On paljon parempi yrittää ja epäonnistua kuin jäädä sohvalle makaamaan eikä yrittää. Jokaisen menestyksen takana on tuhansia kokeilukertoja, ja jokainen epäonnistuminen opettaa meille jotain matkalla menestykseen. Loppujen lopuksi sitä kuitenkin katuu eniten tekemättä jättämisiään.

Niinpä! Tätä mä jankutan jatkuvasti lapsillekin; kerta kerralta harjoitus johtaa aina parempaan lopputulokseen. Sitä pitää muistutella niin soittoläksyjen kuin isommankin elopaletin osalta niin muille kuin itselleenkin. Kokemuksia kerää vain kokeilemalla!.
 
8. Älä soimaa itseäsi vanhoista virheistä. Kaikki me olemme joskus mokanneet: itkeneet väärässä paikassa, rakastuneet väärään ihmiseen…Nämä virheet voivat kuitenkin auttaa meitä, jos ei muuten, niin ainakin näkemään, mitä emme saa tehdä tulevaisuudessa. Ihminen ei kuitenkaan ole yhtä kuin virheensä, ja JUURI NYT jokaisella on valta kääntää asenteensa ja elämänsä uuteen suuntaan. Kaikki elämämme hetket, hyvät ja huonot, valmistavat meitä tulevaan.

Virheistähän sitä parhaiten oppii! Välillä opista maksetaan myös huima hinta, joten olisi silkkaa hulluutta toistaa virheitä joita on itsestään oppinut löytämään ja tietoisesti tunnistanut.
 
9. Onnea ei voi ostaa. Jotkin asiat, jotka haluaisimme, esimerkiksi uusi auto tai  uusi tietokone, voivat olla kalliita, mutta niiden tuoma onni vain hyvin lyhytaikaista. Parhaat asiat elämässä ovat ilmaisia: rakkaus, ystävien kanssa nauraminen ja sellaisen työn tekeminen, josta olemme intohimoisesti kiinnostuneita.

Jo työnikin puolesta toitotan tutkimustulosta, jonka mukaan palkankorotuksella on ihmisiin vaivaisen 2 viikon onnellistava ja motivoiva vaikutus, sen jälkeen se unohtuu tai muuttuu ilmaksi jota hengitämme. Ööö, ystäväperhe Pekingissä ajattelee tuonkin fraasin harmaan savusumun seassa varmasti nykyään hyvin erilailla kuin miksi se on aikoinaan tarkoitettu...

Onnekseni olen hyvä näkemään isoja iloja pienissä asioissa ja niitä osaltani vahvistamaan, niin että lapsetkin oppisivat saman taidon. Lupaavalta näyttää sillä saralla :)
 
10. Toiset eivät ole vastuussa onnestasi. Jos ihminen ei ole sinut itsensä kanssa, voi olla vaikea muodostaa täysipainoinen ja tasa-arvoinen ihmissuhde. Oman elämän täytyy olla tasapainossa, ennen kuin sen voi jakaa toisen kanssa.

Tämän tiedostan ja tätä itselleni säännöllisesti muistuttelen. Koen olevani sinut itseni kanssa tiedostaen sen etten todellakaan ole maailmankaikkeuden ihanteellisen olento, mutta viihdyn hyvin itseni kanssa. Elämään on keikauksen jälkeen palannut rutkasti balanssia. Silti on vaikeaa aina muistaa tai ymmärtää se että onnestani olen vastuussa vain ja ainoastaan itse. Yksin?
 
11. Älä tee ei-mitään. Jos ihminen on joutilas pitkiä aikoja, hänen aivonsa alkavat luoda olemattomia ongelmia. Tee arvio tilanteesta ja toimi. Jos kieltäydyt näkemästä ongelmaa, et voi ratkoa sitä. Jos ei veikkaa, ei voi voittaa. Piste. Älä siis jää ykköspesälle vaan juokse rohkeasti toiselle ja kolmannelle.

Nii-ih...
 
12. Älä kuvittele, ettet ole valmis. Kukaan meistä ei ole sataprosenttisen valmis tilaisuuden tullessa. Silloin on vain lähdettävä mukavuusalueeltaan rohkeasti, vaikka se tuntuisi -niin, no – epämukavalta.

Hyppy uusiin saappaisiin on aina jännä mutta myös houkutteleva. Parasta hypyssä on kerta toisensa jälkeen uusi honeymoon, tapahtuu se sitten työ- tai yksityiselämässä. Taitoa tarvitaankin siihen että tuon kuherruskuukauden saa pitkitettyä maksimiin. Kohti ääretöntä ja sen yli, tapasi sanoa avaruusrangeri Toy Storyssa. Hieno lelu-ukko!
 
13. Älä perusta ihmissuhdetta väärästä syystä. Ihmissuhteiden rakentaminen on tarkkaa työtä ja omansa on valittava harkiten. On todellakin parempi olla yksin kuin huonossa seurassa. Se, mikä on tarkoitettu, tapahtuu. Älä siis syöksy mihinkään vain, koska olet yksinäinen. Kaikki tulee kyllä ajallaan, ja mikä tärkeintä – silloin, kun olet valmis.

Aivan, juuri näin on käynyt hyvin eri tavoin! Viime vuosituhannella hyppäsin ensin suhteeseen ja vasta sitten aloimme sitä rakentaa. Muuta ei kait voi todeta suhteesta jossa muutettiin yhteen about viikko tutustumisen jälkeen? Omalta osaltani se ei kyllä johtunut yksinäisyydestä eikä perheenperustamisvietistä, ja sillä sitä sitten vuosikausia pidinkin rakkaussuhteena kuvitellen sen sellaisena jatkuvan ainiaan. Tällä vuosituhannella puolestaan olen tutustunut ihmiseen viikko- ja kuukausikaupalla ärsytyksen muuttuessa tutustumisen myötä ihastukseksi, ja sitten vain todettu parisuhteen alkaneen silloin ja silloin. Ilmeisesti olen kumpaankin tapaan ja kumpaankin suhteeseen ollut valmis kummallakin kerralla.

14. Tutustu uusiin ihmisiin. Jokaisella ihmisellä on jokin tarkoitus – jotkut tekevät meidät onnettomiksi, jotkut opettavat ja jotkut käyttävät hyväksi. Mutta joskus tulee sekin ihminen, joka tekee meistä paremman ihmisen.

Elämän rikkautta ovat erilaiset ihmiset ja kohtaamiset! Mikä määrä endorfiinia purkautuukaan kehoon mukavassa ja inspiroivassa ihmiskontaktissa!! Tähän ikään mennessä on myös raadollisesti tiedostanut kivireessä vetämänsä mielensä pahoittajat, joita sitten on pudotellut matkan varrelle oman jaksamisensa nimissä. Tärkeitä kohtaamisia ja kontakteja hekin ovat kuitenkin olleet aikansa.

 15. Älä vertaa itseäsi enää muihin. ”Tuo on parempi kuin minä”-ajattelutapa on täysin turha. Pyrkimyksemme tulisi kohdistua siihen, että kilpailemme vain itseämme vastaan. Joka päivä. Menestys on kilpailu itsemme kanssa, ei muiden.

Mä olen niin antikilpailuhenkinen, etten oikein jaksa kilpailla edes itseäni vastaan. Välillä se harmittaa, useimmiten ei.
 
16. Älä ole mustasukkainen. Kysy mieluummin: Mitä sellaista minulla on, mitä muilla ei?

Toitotan mustasukkaisuuden kertovan vain heikosta itsetunnosta. Ihmissuhteissa olen saanut olla mustasukkaisuudesta vapaa. Silti tunnistan tunteen itsessäni, viimeksi lasten lähtiessä perhelomalle ja mun jäädessä kotiin. 

Miettiä tietenkin voi missä kulkee raja mustiksen ja ulkopuolisuuden tunteen välillä? Entä surun ja noiden edellä mainittujen tunteiden? Kun on vuosia pakannut laukut ja lähdetty yhdessä kentälle kohden uusia seikkailuja, ja nyt vain vastaanotin kiukkuisia viestejä siitä mitä minun pitäisi hankkia ja huolehtia heidän reissukasseihin kulkevaksi. Siinä tilanteessa en todellakaan osannut ajatella mitä sellaista minulla on mitä muilla ei. Tiesin että minulla oli edessä sateinen ja yksinäinen viikko töissä käyden. 

17. Valittaminen ja itsesääli pois. Kovat elämäntilanteet eivät ole ilman tarkoitusta. Jos mietimme hetken vaikeita tilanteita menneisyydessä, löydämme jokaiselle jonkin merkityksen nykypäivässä. Hymyile, ja ole vahva tänään. Ja vahvempi huomenna.

Koettelemukset ovat vahvistaneet, sen olen minä ja muutkin huomanneet. Itsesääli on inhottavaa, paljon mieluummin hankin krapulaisen olon vaikka kuplajuomalla kuin säälillä itseäni ruoskien ;) 
 
18. Älä kanna kaunaa. Jos viha asuu sydämessäsi, satuttaa se enemmän sinua kuin niitä, joita vihaat. Anteeksianto ei tarkoita: ”Se mitä teit minulle on ihan ookoo, ei haittaa.” Vaan mielumminkin: ”En anna tapahtuneen pilata koko elämääni.” Anteeksianto voi vapauttaa ja auttaa meitä löytämään rauhan. Muista myös antaa itsellesi anteeksi.

Ennen kuulin, nyttemmin lueskelen toistuvia toteamuksia loputtomasta kaunaisuudestani. Ne perustuvat toisen ihmisen oletukseen ja kokemaan, eivät minun. Itse tiedän etten kanna kaunaa. Sen sijaan olen hyvin pettynyt ja edelleen ajoittain todella vihainen ja valmiina puolustautumaan uusia, toistuvia hyökkäyksiä vastaan.

Viha kuuluu tärkeänä elementtinä erosta toipumiseen, sillä sen tunteen avulla pystyy päästämään toisesta irti. Vihaa voi siis mielestäni ylläpitääkin niin pitkään kuin sitä työkaluna tarvitsee. Tarpeeton siitä tulee Marianna Stolbowin mukaan siinä vaiheessa kun exään suhtautuu kuin serkkupoikaan. Sitä odotellessa! Itselleni olen jo antanut anteeksi, joten oikealla tiellä ollaan, ja aika varmasti hoitaa tätäkin asiaa kuntoon.

19. Älä laske rimaa, vaikka muut laskisivat. Pidä vaatimuksesi korkealla ja kieltäydy alentamasta standardejasi toisten ihmisten takia.

Jepjep, niin vaan olen päästänyt käymään, etten ole kieltäytynyt...  Pitkään todella hyvään tottuneena päästin itseni uudessa tilanteessa luiskahtamaan melkoiseen sopeutumisliukuun, ja se piti nyt katkaista oman hyvinvoinnin vuoksi!
 
20. Älä selittele. Ystäville ei tarvitse ja viholliset eivät usko. Tee siis selittelemättä se, mikä sydämessä tuntuu oikealta.

Nii-ih, johan tota selittelykuviotakin on tullut käytettyä...
 
21. Älä suorita tauotta. Juuri silloin, kun tuntuu, ettei lomalle ole aikaa, sitä tarvitsee kaikkein eniten. Jos jatkat ja jatkat, et koskaan saa tai löydä mitään uutta. Joskus on etäännytettävä itsensä arkielämästään nähdäkseen sen paremmin.

Aivan! Exä halusi aikoinaan lähteä lomilla aina reissuun "koska muuten sä vaan hinkkaat tiskipöytää koko loman". Hyvä siis että mua etäännytettiin arkielostani viemällä seikkailuihin :) Aikani suorittamissuossa rämmittyäni ja siinä väsyttyänikin osaan nyt kyllä jo väistellä sitä melkoisen hyvin. Silläkin surettaa seurata vieressä, asiasta puhua ja ehkä aivan turhaan odotellakin, että siellä rämpivät heräisivät samaan tietoisuuteen.

22. Nauti pienistä hetkistä. Yleensä tajuamme myöhemmin, että pienet, rakkaiden ihmisten kanssa nauraen vietetyt hetket olivatkin niitä suuria hetkiä. Juuri näistä hetkistä yleensä syntyy elämän merkityksellisyys.

Yes, näitä mä vaalin! Ne ovat mun timantteja ja jalokiviä.
 
23. Lopeta perfektionismi. Täydellisyydestä ei palkita, vaan siitä, että on saanut jonkin asian valmiiksi.

Kun nuorena sinkkuna löysin itseni polviltaan oikomassa matonhapsuja oven juuri ja juuri sulkeuduttua rakkaan kyläilijäperheen jäljiltä, tajusin perfektionismin olevan pyllystä. Vasenkätisenä ja itselleni usein naureskelevana kuittaankin nykyään tekeväni kaiken vasurilla. Rakastan tuota sanontaa! Samalla logiikalla muuten vaalennan tukkani aina kun kyllästyn olemaan ammatillisesti uskottava ;). Sen tiedän että todella monia asioita olen saanut valmiiksi, ja tästä olen tyytyväinen. 

Tiesittekö muuten tilkkutyöharrastuksen piiperryksestään huolimatta suorastaan edellyttävän epätäydellisyyttä? Maailman about taidokkaimmat tilkkuilijat, hartaan uskovaiset amishit nimittäin tietoisesti ompelevat töihinsä virheen, jotteivat täydellisellä luomistyöllään lähtisi kilpasille Herransa kanssa. Ihana ja ah niin vapauttava tieto sekä ihan paras harrastus!

24. Älä mene siitä, mistä aita on matalin. Elämä ei ole helppoa, ainakaan jos suunnittelee tekevänsä ja saavuttavansa suuria. Älä siis laiskottele tai mene helpoimman kautta. Uskalla!

En alittele aitoja, mutta uskon ajopuuteoriaan ja sanontaan "sitä saa mitä tilaa". Kumpaakin on tullut testattua oikein menestyksekkäästikin. Toisaalta en suunnittelekaan tekeväni tai saavuttavani suuria, joten nuo ovat mulle riittäneet mainiosti. Tuttava kuvaili mua hiljattain onnistujaksi, itse miellän itseni selviytyjäksi. Niin tai näin, eipä ole tarvinnut koskaan mennä aidan matalimmasta kohdasta. Olen uskaltanut ja aion jatkossakin uskaltaa.
 
25. Älä aina uskottele, että kaikki on hyvin. Jos asiat ovat huonosti, on parempi murtua kaiken kansan nähden kuin jatkaa näyttelemistä, että kaikki on reilassa. Toisten mielipiteistä ei kannata välittää, vaan antaa itkun tulla – itkeminen on terveellistä ja auttaa meitä päästämään irti negatiivisista tunteistamme.

Parisuhteessa muinoin suorastaan kehotin toista antamaan mun olla aikani surullinen / vihainen / pettynyt. Isän sydän ei kestänyt negatiivisten tunteiden sisällä pitoa, ja tiedän ettei ne sieltä noin vain sula, joten miksei sure ja tunne heti kun siltä tuntuu. Helpompaa se niin on porskutella taas hetken päästä eteenpäin! Kyynelkanavien säännöllinen puhdistus kuuluu ohjelmistooni ihan ponnistelematta, niin ilossa kuin surussa.
 
26. Älä syytä aina muita. On hyvin tärkeää ottaa vastuu omista ongelmistaan. Muuten ei voi ottaa vastuuta unelmistaankaan. Jos ongelmansa sysää muille, ei koskaan pääse eteenpäin.

Näin on, asia tiedostettu ja toteutuksessa. 
 
27. Älä yritä olla kaikkea kaikille. Se on mahdotonta, ja siinä voi palaa loppuun. Yhden ihmisen auttaminen ja saaminen hymyilemään voi kyllä muuttaa maailmaa. Ei koko maailmaa, mutta hänen maailmansa. Kavenna elämäsi fokusta.

Kavennettu on ja kivirekeä kevennetty! 
 
28. Älä huolehdi. Huoli ei vie pois huomisen murheita, mutta se vie pois tämän päivän ilon. Hyvä muistisääntö onkin kysyä itseltään: ”Haittaako tämä vielä viiden vuoden päästä?” Jos vastaus on ei, unohda koko juttu.

Hyvä muistisääntö, heti käyttöön!
 
29. Keskity siihen, mitä haluat tapahtuvan. Katastrofiajatuksilla tuomme luoksemme katastrofeja. Ihminen, joka herää joka aamu ajatellen jotain ihanaa tapahtuvan, elää luultavasti hyvinkin tapahtumarikasta ja onnellista elämää.

Tiedostan, monin kohdin toteutan ja mörköjenkin osalta pyrin tulevaisuudessa toteuttamaan. Sitähän saan mitä tilailen, joten avoimin mielin aamuihin! Pettymysten tuoma epäluottamus rassaa vielä, se pitää ajan armollisella avustuksella hoitaa kuntoon.
 
30. Älä ole kiittämätön. Herää kiitollisena joka aamu olosuhteista huolimatta. Muista myös niitä, jotka taistelevat elämästään tai perustarpeistaan juuri tällä hetkellä.

Ihan omassakin elämässä riittää aihetta moneen kiitokseen. Niitä haluan koko ajan nostaa esille niin kiitokseen kuin niistä pienistä rikkauksista nautiskeluun.

Takana on 30 kohdan lista. Valtavan pitkä jo sinällään, ja huiman pitkä mun aatoksilla tukevoitettuna. Jos jaksoit lukea loppuun saakka, niin toivon että listalta löytyi myös sulle tärkeitä asioita pohdittavaksi ja työstettäväksi. 

Tänä samaisena viikonloppuna näin vihdoin myös huiman "21 tapaa pilata avioliitto" -leffan, joten listoille on tullut naureskeltua, niiskuteltua ja ennen kaikkea niitä pohdittua. Leffan 21 teesin lista muuttui monin kohdin älä-aluista ole-aluiksi.

Sellaisiksi mäkin haluan mun listat päässäni muuttaa!