7.3.16

Vohveliblinit

Ravintola Murun tai ehkäpä kokki Henri Alénin vohveliblineistä muodostui sitten se uusi avocadopasta. Aikanaan. Antiaallonharjalla ratsastellen kun olen minäkin tämän herkun nyt viimein testannut, ja niin hyväksi havainnut että liityn ilosanoman jakajien joukkoon.

Perinteiset blinit on multa jäänyt paistelemati, vaikka blinipannuja on nurkissa pyörinyt niin monelle pienelle kuin yhdelle isommalle suunniteltuina. Hyvinä mutta mulle tarpeettomina, koska kumpikaan malli ei vain yksinkertaisesti sopinut yksiin hermosolujeni ja vasenkätisyyteni kanssa (lue: hermohan siinä paloi ensin ja sitten letut kun moisia näpräsi). Tyytyväisenä olemme siis nauttineet vuodesta toiseen anopin ansiokkaasti paistelemia suuria blinikasoja.

Vohveliraudalla toteutetun version nähtyäni kuitenkin koin että pitääpä testata!! Vesi oikein hurahti kielelle pelkästä ajatuksesta. Nurkista löytyy rauta, joka paistaa 2 vohvelia kerrallaan, ja sitä tulee ihan liian harvoin kaapista kaivettua esille meidän kaikkien mielestä ;).

Muksujen kanssa katsoimme sopivan sauman kalenterista ja neidin kuoroesitystä juhlistaen kutsuimme yleisöön saapuvan mumminkin koe-erää maistelemaan. Ja vot, kyllä maistui meille kaikille! Hällekin joka blininsä nauttii vuodesta toiseen vain ja ainoastaan ranskankermalla ja hunajalla...


Tein taikinaa kuopuksen kanssa runsaan satsin laskeskellen riittoa kuudelle hengelle isolla lounasnälällä ja sen mukaisesti seuraavilla mitoilla:


8 dl kermaviiliä
30 g hiivaa
4 tl sokeria
6 dl tattarijauhoja
2 dl vehnäjauhoja
4 kananmunanvalkuaista
4 dl täysmaitoa
80 g margariinisulaa
4 kananmunankeltuaista
2 tl suolaa
 
Lämmitimme kermaviilin kädenlämpöiseksi. Lisäsimme joukkoon hiivan, sokerin ja puolet molemmista jauhoista. Kohotimme noin 40 minuuttia, tarkkaan ottaen ajan joka meni sillä välin kodin kevyeen siivoukseen

Ohjeen mukaan oli tarkoitus seuraavaksi lämmittää maito ja sulattaa rasva samassa kattilassa, mutta kuopus humpsautti kylmän maidon suoraan taikinaan, eikä tuo tuntunut tahtia haittaavan. Lisäsimme maitoiseen taikinajuureen vielä sulan rasvan, kananmunankeltuaiset, suolan ja loput jauhoista. Panimme sen jääkaappiin odottamaan lounasaikaista paistoa.

Paistoa ennen vaahdotin kananmunanvalkuaiset ja lisäsin vaahdon varovasti nostellen taikinaan. Voitelin vohvelirautaa pariin otteeseen paiston lomassa ihanaa lisämakua antavalla seesamiöljyllä ja paistoin blinit kullanruskeiksi. Tarjoilin ne heti suoraan raudalta lautasille nostellen tykötarpeiden kanssa.

Sellaisiksi olimme neidin kanssa kauppareissulla valinneet hyvin perinteisesti ranskankerman, mädin ja punasipulin. Lisäksi graavasin lohifileen, viipaleille sitten jauhoimme kukin makumme mukaisesti pippuria. Suolakurkun, anjoviksen ja hunajan yhdistelmä on taasen hra Palermaan, edesmenneen Palacen keittiömestarin perua. Lisäksi mustaa leväkaviaaria ja sinappisillisilppua löytyi tällä kertaa herkkurepertuaaristamme.

Seuraavat vohvelit paistuivat vaivattomasti aina edellisiä mussuttaessamme. Lounastajia olikin lopulta kuuden sijaan viisi, joten taikinaa jäi yli seuraavaankin herkutteluun parille hengelle tai alkupaloiksi koko pesueelle. Pakastin taikinan odottamaan sitä käyttöä joskus toiste. Oletettavasti hyvinkin pian...

 

8 kommenttia:

  1. Namskis! Luin pieneltä kännykän näytöltä ensin, että vohvelibikinit, lienee jo kesä mielessä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh heh, mahdoit ihmetellä mitä olenkaan nyt ommellut... Ois muuten varmasti aika veikeät biksut!! Harmi että bikinit ja blinit eivät kyllä muuten oikein sovi yhteen ;)

      Poista
  2. Aah, näyttää herkulliselta! En ole koskaan paitellut itse, mutta maistellut kylläkin hyvällä halulla.

    VastaaPoista
  3. Näyttääpä herkulliselta, jaa pitääpä kokeilla vohveliblinejä, kun ei blinipannua taloudesta löydy, mutta vohvelirauta kylläkin, olen joskus maistanut ja mummani teki joskus lapsuudessa mokkoosia, jotka ovat aika lähellä blinejä, mutta niihin laitettiin piimää silloin, vieläkin vesi herahtaa kielelle, niitä muistellessa:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mokkoosia, kuulostavatpa hauskoilta! Löytyyköhän sellaisille resepti jostain..?

      Poista

Kaunis kiitos kun intoudut kommentoimaan! Aina ilahduttaa lukea muiden aatoksia asiasta tai sen vierestäkin :)