tiistai 21. kesäkuuta 2011

Voikukkapesto

Yleisön pyynnöstä (Ihanaa Rosa kun pyysit reseptin, tervetuloa vielä mökille keräämään ne voikukatkin! Edellinen vieras kaasutteli pihasta tovi sitten pussillinen nokkosia mukanaan kaupunkiin vietäväksi.) tässä tekemäni voikukkapeston ohje:

huuhdottuja + kuivattuja voikukan lehtiä ämpärillinen
valkosipulia 1 kpl
basilikaa pari pikkuruukullista
lime tai kaks lihoineen ja mehuineen
pinjansiemeniä pieni pussillinen
suolaa... oman maun mukaan
oliiviöljyä jokunen loraus sen mukaan kuinka
kiinteän tahnan / lusikoitavan levitteen pestostaan tahtoo

Sitten vain kaikki blenderiin ja tovi surinaa täysillä.  Helppoa, herkullista ja voimaannuttavaa. Valmista pestoa tuosta tulee alle ½ litraa. Itse pakastin sitä, joten basilikan muhensin ja lisäsin vasta ennen tarjoilua, se kun tummuu pakkasessa niin rumaksi.



Bongasin uudenkin reseptin, jota juuston ystävänä joutunen testaamaan seuraavaan satsiin. Hieman äskeistä pedantimpaa tässä tuo mittojen ilmaisu ;) Näin se menee:

3 dl nuoria voikukanlehtiä
2 rkl raastettua mustaleimaemmentalia
2 rkl pinjansiemeniä
1 pieni valkosipulinkynsi
0,5 dl (kylmäpuristettua) rypsiöljyä
suolaa ja mustapippurirouhetta

Tämä resepti on selkeästi tarkoitettu ihmiselle, joka tekee (tai syö…) vain pieniä satseja kerrallaan, niin pieneen kasaan nimittäin tuo voikukka menee! Itse olen viime vuodet harjoittanut suurtalouskeittiömäistä toimintaa, jolla pyritään isompien joukkojen ruokintaan, joten nämä mitat päätyivät päässäni heti jo reseptiä lukiessa kertomatauluun.

Voikukan lehdet suositellaan kerättäväksi ennen kukintaa. Ylipäänsä kaikki villivihannekset ovatkin parhaimmillaan keväällä tai heti alkukesästä. Voikukka on nyt kuitenkin jo ehtinyt kukkia, mutta jos intoa ja kokeilumieltä riittää, niin ei sitä tarvinne ensi keväälle asti säästellä, vaan turvautua veitseen: paksuja lehtiruotien tyviä ei käytetä, ja pienemmistäkin lehdistä lehtiruodit voi riipiä pois. Eikö muuten uusi hortoilukorini, lahja rakkaalta ystävältä, olekin aivan ihana? Pelkästään jo sen kanniskelun ilo saa minut innolla hortoilemaan pitkin mökkipihaa.


Herkullisia kesähetkiä! Itse ajattelin jatkaa herkuttelua vielä syksyllä ja talvellakin. Eilen kerätyt lehdet pakastin voikukanlehtisilppuna pussissa. Sieltä on mukava hömpsäytellä jäistä lehtivihreää pimeinä aamuina blenderiin smoothieksi muuttumaan. Ja tietysti toivoa että pakastin ei hajoa, enkä joudu selittelemään kenellekään kaappini sisältöä. Ei ole sentään luurankoja kaapissa, mutta jätski- ja eineshyllyt on täytetty nokkosilla ja voikukilla. Tai no, ehkä lataan tätä painavaa Wikipediadataa mahdolliselle kaapinkorjaajallekin…

Vaikka länsimaissa voikukkaa erehdytään usein pitämään hyödyttömänä rikkaruohona, niin idässä, mm. Kiinassa, jossa ihmiset käyttävät yrttilääkintää länsimaita enemmän, tiedetään voikukalle monia hyötykäyttötapoja. Voikukalla on mm. monia terveydellisiä vaikutuksia, sillä voi mm. puhdistaa verta ja sitä voidaan käyttää kuumeen laskemiseen. Voikukka sisältää myös paljon C- ja A-vitamiineja, kalsiumia, rautaa ja muita kivennäisaineita. Lehdet antavat myös vahvaa makua salaattiruokiin. Voikukan lehdet sisältävät muun muassa luteoliinia, apigeniinia ja apigeniiniglykosideja.

Nokkonen on kaikista vihanneskasveista ravintopitoisin ja terveellisin. Nokkonen on kaloriarvoltaan samanarvoinen kuin peruna, kaksi kertaa ravitsevampi kuin porkkana ja lähes kolme kertaa viljeltyä pinaattia parempi. Siinä on 15 % hiilihydraatteja, 5,5 % valkuaisaineita, 0,6 % rasvaa ja 2,3 % kivennäissuoloja (Fe, K, Ca, Mg jne.). Nokkonen on piipitoisuudeltaan 60-kertainen lehtisalaattiin verrattuna, C-vitamiinipitoisuudeltaan viisinkertainen appelsiiniin verrattuna, rautapitoisuudeltaan seitsenkertainen pinaattiin ja kalsiumpitoisuudeltaan kolminkertainen maitoon verrattuna. Nokkosta ei tarvitse ryöpätä pinaatin tavoin. Nokkonen kannattaa kerätä aurinkoisella ilmalla vähätyppisestä maasta (eli ei kompostin tai vastaavan vierestä). Nokkonen puhdistaa verta, lisää virtsaneritystä (eli munuaisten toimintaa), vähentää anemiaa, laskee verenpainetta ja verensokeria, edistää suoliston toimintaa ja pintaverenkiertoa, auttaa yliherkkyysreaktioissa ja poistaa raskasmetalleja

 Nih!

 

2 kommenttia:

  1. Carita21/6/11

    Hyviä ohjeita kiitos muru. Näppärä villivihannes keräilykori siulla :)

    VastaaPoista
  2. Päivi21/6/11

    Eiks vaan, aivan ihana! Kaunis kiitos siitä vielä kerran!

    VastaaPoista

Kaunis kiitos kun intoudut kommentoimaan! Aina ilahduttaa lukea muiden aatoksia asiasta tai sen vierestäkin :)