Joulumatkailua

Tehtiin ystävän kanssa pieni joulumatka. Sellainen jota olin muita kaihoisasti kuunnellen suunnitellut jo vuosia, ja jättänyt toistaiseksi aina muiden joulunalusohjelmien, muiden joulumatkojen tai ihan vaan saamattomuuden vuoksi toteuttamatta. Nyt lyötiin aika kalentereista lukkoon jo hyvissä ajoin syksyllä. Niinpä sitten joulukuisen lauantaiaamun aikaisessa pimeydessä hyppäsin bussiin ja ajelin pitkin maaseutumaisemia Porvooseen. Olimme sopineet että menemme sinne joulutunnelmia nostattelemaan ihaniin putiikkeihin lahjojen hankinnan merkeissä ja houkutteleviin kahviloihin maistelemaan jouluisia makuja ja inspiroitumaan kukaties omiinkin jouluherkkuvalmisteluihin. Ajankohta oli valittu niin että Porvoon vanhalla puolella on joulumarkkinat täydessä hyörinässä ja maa valkoisena, kukaties joululaulujen laulajatkin kujilla kuljeskelemassa.

Tämän vuoden joulusää vaan muuttikin hieman meidän ja monien muiden suunnitelmia. Hyytävää vettä piiskasi pitkin päivää taivaalta viheliään voimakkaan tuulen saattelemana. Edellisillan talvimyrsky oli yön aikana tainnut siirtyä Helsingistä Porvooseen. Ei ollut joulutoria, ei todellakaan lunta eikä niitä joululaulujakaan kuulunut, ei edes tavaratalossa.

Putiikit ja kahvilat sen sijaan olivat paikoillaan ja muiden joulumatkailijoiden vanavedessä työnnyimme niihin innolla sisään. Tyttären adventtikalenteriin löytyi täytettä nukkekotiin liittyen iki-ihanasta Riimikosta ja vatsaan sitä täytettä tankkasimme niin legendaarisessa Paahtimossa kuin tunnelmallisessa Helmi-kahvilassa. Kahvilan ihana (ja huomattavasti väljempi) yläkerta olikin minulle ihan uusi kokemus ja siellä matalalla sohvalla kakkupalan jälkeisessä raukeudessa melkein solahti herrasväen joulunviettoon muutama sata vuotta taaksepäin.

Kirppiskierroksen yhteydessä tuli kuikuiltua Remun linnan saleihinkin, mutta herra itse taisi nautiskella sateisesta päivästä visusti sisällä. Joululahjat olivat tuossa vaiheessa jo suurelta osin hankitut, joten minkäänlaista pakkosuorittamista ei reissuumme kuulunut. Ehkä silläkin sitä ostettavaa tuntui löytyvän itselle eniten… Tänä aamuna oli vesisateesta huolimatta ihan mukavaa vieläkin reissua muistellen kävellä uusin, porvoolaisperäinen kukkahattu kutreilla keikkuen töihin.

Ja tämä laukku, siis aivan mieletön löytö! Niin kitsch ja silti ihan måste! Hurjan stylish ja chic, kuten laukun kylkeen on vielä kaiken varoksi painettu. En vain yksinkertaisesti voinut jättää sitä kauppaan! Nyt sitten pitäisi enää keksiä käyttötarkoitus sille... Kerran kuskasin siinä jumppavaatteet, mutta se juttu ei toiminut. Laukun muoto ja koko kyllä olivat sopivat, mutta nuo hatut + korkkikset eivät sopineet treenikimpsujen kanssa yhteen. Julistankin nyt aivomyrskyn alkaneeksi ja kommenttikenttään saa kirjata vaihtoehtoisia käyttötarkoituksia laukulleni!

Ehkä vesisade ja uusi laukku aikaansaivat sen että kerrankin palasin joulumarkkinoilta kevyin kantamuksin. Porvoota useammin kun nautin joulumarkkinoista jouluromanttisessa Saksassa, ystävien kanssa Bremenissä, ja sieltä palaillessa olenkin aina välillä napit vastakkain halpalentoyhtiön paino- ja laukunkokorajoitusten kanssa…

Nyt on siis jouluinen Porvoo koettu ja nälkä jäi: pakko se on päästä kokemaan myös toreineen pienessä pakkasessa ja lumisen valkeassa maisemassa. Hauska matkasta tuli näin sateisenakin, erilainen vain kuin kuvittelimme! Ja kyllä, sitä joulutunnelmaa irtosi mukaan jo tältäkin reissulta.

Toivottelen ihanaa jouluviikkoa Sinulle,

kirjaa laukun käyttöehdotuksia minulle!