sunnuntai 15. huhtikuuta 2012

Kuulumisia kuppikakkukyökistä

Meillä on taas viime aikoina leivottu useaan otteeseen cup cakeja tai tuunattuja muffinsseja, hur som helst. Muffarit tuntuvat olevan yksi niistä jutuista jotka meillä ovat joko on tai off, eli joko niitä tehdään monesti peräkkäin tai sitten annetaan muffinssipeltien pölyttyä pari vuotta putkeen. Nyt tuntuu olevan taas leivontaputki päällä.

Useimmiten leivon muffarit piimäkakkutaikinan ohjeella. Se toimii herkullisesti muffareissakin ja leivonnaiset myös säilyvät kuohkean kosteina useamman päivän. Siis silloin kun niitä on tehnyt reilun satsin, perhe kun rakastaa maustekakun makuja. Oheinen normaalireseptillä tehty satsi ei meillä montaa päivää vanhene:

4 dl (vehnä)jauhoja
3 dl piimää
2 dl sokeria
1 dl voisulaa
1 tl ruokasoodaa
2 tl neilikkaa
2 tl inkivääriä

Varsinaisesta reseptistä olen karsinut pois desin rusinoita ja teelusikalliset kanelia ja pomeranssinkuorta. Makunsa kullakin, eli kukin taaplatkoon tyylillään. Teen yleensä satsin yli kolminkertaisena (koko litran piimäpurkki käyttöön!) isossa vadissa. Nämä kun tosiaan säilyvät usean päivän ajan vastaleivotun oloisina, oikeastaan vaan paranevat päivän, parin seisotuksella. Herkullisuuden lisäksi tässä reseptissä kiehtoo helppous:

Sekoita kuivat aineet. Lisää piimä ja sulatettu voi. Sekoita vielä kerran ja kauho muffinssivuokiin. Vuoat uuniin 20 minuutiksi 175 asteeseen. Parikin pellillistä paistuu näppärästi kiertoilmalla ja väri on kauniin ruskea varjossakin paistuneilla. Sen jälkeen jäähdytys ja koristelu. Helppoa ja herkullista!


Koristelu hoituu tietenkin käyttötarkoituksen mukaan: kaksostytön ja –pojan yhteisissä juhlissa vuoat ovat sinisiä ja punaisia ja koristeet myös. Korisbuffaan muffareiden päälle pursotetaan sokerikuorrutteella NMKY:n lisäksi sen selkäänsä saavan jenginkin nimi… jotain lohduketta heillekin…vitsivitsi. Pääsiäisenä koristelu hoitui sokerikuorrutteella ja oranssi-keltaisilla strösseleillä, homman sai hoitaa kylään tullut kummityttö. Sillä välin minä siistin niitä muffineja, jotka olin liian suurien, mutta ah niin kauniiden paperivuokien vuoksi joutunut paistamaan ilman muffinssipellin antamaa reunatukea. Mutta kyllä muotopuoletkin kauppansa tekivät kun ne kauniisti koristeltiin. Lisää herkuttelua luvassa 1-vuotisjuhlilla!

6 kommenttia:

  1. Kuppikakkuja, voi nam! Itse olen tehnyt niitä periaatteessa porkkanakakkupohjalla ja päälle samaan tyyliin sopiva Philadelphia+tomusokeri-kuorrutus. Periaatteessa maku on siis sama kuin porkkanakakussa, mutta ovathan nämä pikkuiset kakkuset jotenkin paljon söpömpiä ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hassu juttu, rouva P: aiemmin käytin nimenomaan porkkanakakkupohjaa muffareissa! Päälle tuo juustokuorrute ja sokerimassaporkkanoita kaupan hyllyltä tai mantelirouhetta. Hyviä olivat! Maku piimäkakuissa ja kosteuskin on melko samaa luokkaa, vaiva vain pienempi ilman kuorimisia ja raastamisia :). Olen siis ryhtynyt laiskemmaksi leipuriksi...

      Poista
    2. Rouva Pee, anteeksi, kirjoitin nimesi äsken väärin...
      T: P

      Poista
  2. Anonyymi16/4/12

    Heissan, oletpas leiponut ihania muffinsseja! Täytyy joskus kokeilla, kun on tulossa vieraita kylään. :)

    En muuten valitettavasti pääse tällä kertaa mukaan 1-vuotisjuhlaan, harmittaa kovasti. Ihan mahdotonta tämä meikäläisen aikataulun kiireisyys. :( Mutta toivottavasti seuraavalla kerralla pääsen mukaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ja kokeile ihmeessä, nää on niiiin helppoja ja niiiin hyvisiä! Katsotaan jos vaikka saatais vielä käsityöilta kokoon ennen kesälomia...

      Poista
  3. voi jestamandeera! olin nykinyt alkuperäisen reseptin juttuun parin päivän viiveellä leipomisesta muistin uumenista, ja komeastihan oli mennyt mitat väärin. nyt leivoin iltapuhteina taas satsin ja aloin pohtia tänne kirjaamiani määriä. piti tarkastaa ja piti korjata... toivottavasti kukaan ei ehtinyt pullautella kovia kakkaroita uunista ulos jauhoisemmalla ja soodaisemmalla reseptillä...

    muksut ovat tyytyväisiä herkullisesta iltapalasta ja minä iloitsen kodin tuoksusta. tuoksui muuten tukkakin aikas herkulle, kun äsken käväisin raikkaassa ulkoilmassa. namskis!

    VastaaPoista

Kaunis kiitos kun intoudut kommentoimaan! Aina ilahduttaa lukea muiden aatoksia asiasta tai sen vierestäkin :)