Viimeviikkoinen visiitti ihanaan Snurreen pani inventoimaan trikoovirkkauksiani parin vuoden takaa. Nyt olin päättänyt opetella jotain uutta ja tehdä elämäni ensimmäisen pitsimaton. Ei sillä että sellaista tarvitsisin, tai edes tahtoisin, vaan koska ne näyttävät muiden tekeminä niin kivoilta. Mun kyhäelmä näytti sit vain ja ainoastaan kamalalta, ja pääsi purkuun suit’ sait’ sukkelaan. Trikoon virkkauksen makuun taas päästyäni tuntuivat vain kopat houkuttavan. Nyt tarttis vaan keksiä uusia käyttötarkoituksia ja uusia kyläpaikkoja, jotta vielä voisi johonkin tunkea parit kopat. Toistaiseksi niitä on
kotona käytetty:
lelukoppana,
värikynäkoppana,
viivoitinkoppana,
villalankakoppana,
käsityökoppana,
lehtikoppana,
muovipullokoppana,
kuivamuonakoppana,
hiuspompula- ja harjakoppana,
Lego-koppana (pienet palat tuli läpi…)
vessapaprurullakoppana
joulukoristekoppana
eteiskrääsäkoppana lipaston nurkalla
ja yritetty käyttää:
hedelmäkorina
käsipaino- ja kahvakuulajemmana (joo, meni överix…)
mökilläkin käytetty:
villalankakoppana,
käsityökoppana,
aamutossukoppana
pipo- ja lapaskoppana (ei toiminut märille kampsuille…)
kuivamuonakoppana,
vihanneskoppana
juomapullokoppana
pakasterasiakoppana (tyhjien rasioiden siis...)
pakasterasiakoppana (tyhjien rasioiden siis...)
ja vielä lahjaksi annettu:
kylppäritavaroilla täytettynä kaunottarille,
saunapyyhkeillä ja – tuoksuilla täytettynä mökkituliaisena,
marketoilla täytettynä päiväkotiopeille (juu-u, kukkakoppa…),
luovuushaasteen palkintona itse täytettäväksi,
serveteillä täytettynä parvekekahvitteluja ajatellen,
karkeilla täytettynä veljelle (joka aina toivoo vaan Fazerin Sinistä),
kertakäyttöastioilla täytettynä mökille ja
kertakäyttöaterimillakin täytettynä samaiselle mökille.
On koppia kahvoilla ja kahvoitta, rullatulla reunalla ja ruseteilla. Lisäksi olen virkannut trikoosta muutamia pieniä käsilaukkuja ja ihan ensimmäisenä työnä yhdet tossutkin, jotka muistuttivat eriparisia (noin koko 38 ja 46) tuohivirsuja, ja muotoutuivat vielä samana iltana hurrrrrjan upeiksi käsilaukuiksi.
Tämä kuva onkin blogissa jo vilahdellut pariinkin otteeseen, mutta kolmas kerta toden sanoo: koppa kun koppa...
Sipulikoppana keittiön pöydällä, sytykekoppana takan vieressä...meillä se on yhdessä vessassa vessapaperirullien säilytyskoppana ja tyylikäs onkin! ;)
VastaaPoistakiitos ideoista! sipulit ovakin kopassa keittiönpöydällä, mutta toistaiseksi rottinkikopassa. ehkä kohta virkatussa ;)
Poistakaikki takat tuli keväällä myytyä, mutta ehkä joskus vielä tulevaisuudessa on tarvetta sytykekopallekin. voishan sellaisen västä varastoon jo nyt, jos se vaikka nopeuttais sitä seuraavan takan hankintaakin...
mukavaa että koppa on löytänyt paikkansa teilläkin!