3.2.13

Aamukaffetta

Mun kone kyllä vaatii vähintään kupillisen kahvia käynnistyäkseen aamuisin. Eikä mitä tahansa kahvia, vaan kahvia runsaalla maidolla. Tai kuten siippa vitsailee: maitoa kahvilla... No, oli kofeiinin ja maidon suhde sitten niin tai näin, niin muksutkin osaavat olla iltaisin hörimättä maitoja loppuun. Useampaankin otteeseen olen kuullut pienen ihmisen neuvovan toista iltasella kyökissä kaakaota laitellessaan kommentilla "jätä sitten äidille aamukahvimaito". Hellyttävää! Ja kieltämättä kait kantapään kautta opittua, sillä piruhan on irti jos joudun kahvini aamusella juomaan tummana...


Viime aikoina olen sen sijaan havainnut itsessäni kasvua kait aikuiseksi. Makea ei maistu enää aamuisin! Eikä edes suklaa saa enää aikaan ylimääräisiä kauppareissuja! Outoa ottaen huomioon ettei siitä nyt niin kauan ole kun kokonaisen Fazerin levyn pystyi heittelemään huiviin sen suuremmitta ongelmitta. Nyt täytyy toivoa että olotilan muutos on pysyvä, aikuismaisen kypsyyden ja rationaalisen ajattelun kristallisoituma, ja suunta elossa kohden jotain uutta. Kohden vaikka tuollaista kuulaan hehkuvaa ihoa, joka kuvan tätsyllä on. Mulla kahvi ja suklaa ovat saaneet aikaan aivan päinvastaista kehitystä.

Anyway, lienee syytä tyytyväisyyteen koska suklaa ei ole asia
jonka vuoksi aamuisin haluan nousta ylös!

 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kaunis kiitos kun intoudut kommentoimaan! Aina ilahduttaa lukea muiden aatoksia asiasta tai sen vierestäkin :)