torstai 9. tammikuuta 2014

Piti sitten inspiroitua ja ryhtyä rupeamaan

Ei auttanut itku markkinoilla ja eikun härkää sarvista! Ei voi kauhalla vaatia jos lusikalla on annettu. Näitähän riittäis!

Päätin ottaa tilkkuloodan työn alle ja ryhtyä leikkelemään tilkkuja viisisenttisiksi kaitaleiksi ja kymppikertaakymppineliöiksi ilman niin minkäänlaista jatkosuunnitelmaa. Ainoina tavoitteina saada rönsyilevä looda parempaan jamaan, käyttökelvottomat kankaat roskapussiin ja kukaties inspiroitua kankaita käsitellessä.  

Eihän ne kaikki oikeasti ole niin kauheita kuin äsken itkin, ihan itse ne olen kaappiin haalinut eli kauneutta niissä nähnyt. Katsellut ehkä vaan jo liian pitkään niitä samoja kuoseja ja kärvistellyt itse itselleni asettamassa kurimuksessa: tilkkupuotiin ei mennä (ainakaan ostoksille) ennen kuin kangaskaapissa on väljempää. Huoh, että voi ihminen olla julma itselleen!!!

No, kaikki asetetut tavoitteet toteutuivat, jipijajee! Päällimmäiset kymmenisen paidanraatoa jaksoin perata, ja materiaalia kertyi niistäkin jo aivan huima määrä. Niin työstettäväksi kuin sinne roskikseen. Sinisävyisiä ruutuja ja raitoja hiplaillessa alkoi visiotakin pukata siihen malliin että loppulooda oli aivan pakko viedä kipinkapin takaisin kaappiin ja ryhtyä työstämään rääppeitä niin kauan kuin ideaa ja inspiraatiota pukkasi. 



Näyttääkö kuosit tutuilta? Muutamissa tyynypostauksissa on vilahdellut näitä samoja paidanpalasia. Kauluksetkin on nyt huolella säilötty tulevaa inspiraatiota odottelemaan. Olen nähnyt niistä tehdyn kranssin, mutta odottelen törmääväni vielä toiseenkin ideaan. Onko teillä vinkata sellaista?


On se kumma juttu; ekoja neliöitä kun alkoi ommella toisiinsa kiinni ilman minkäänlaista plääniä, niin johan alkoi niistä kokonainen peitto hahmottua! Peitolle ei ole edes tarvetta, joten yritin nähdä näitä tyynyinä (joille ei myöskään ole tarvetta), tabletteina, pussukoina ja patalappuinakin, mutta aivan selvä peitto näistä nyt on tulossa!


Ylimmän kuvan alalaidassa näkyy hiha ja pyjamapöksyn lahje. Hiha odottaa ompeloitumista pussukaksi, lahkeesta tuli jo pikaisesti flanellipussi, jonka täytin pitkillä valkoisilla kynttilöillä ja vein tuomisina ihanaisille. 

Tänään taitaa kutkutuksesta huolimatta olla ompeluksista välipäivä; hyppään kohta fillarin selkään ja käydään kamun kanssa tutustumassa (meille) uuteen saliin. Sitten fillaroidaan tutustumaan ystävän uuteen kotiin ja sieltä fillaroin tutustuttamaan kuopuksen uuteen soitto-opeensa.

Puuhakasta päivää itse kullekin!



8 kommenttia:

  1. Olet kyllä varsin puuhakas tilkkujen(kin) kanssa!

    Minä olen sen verran vaikuttunut näistä tilkkutöistäsi, että haaveilen jopa itsekin tekeväni meidän keittiön tuoleille istuinalustat tilkuista - some day:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oolalaa, tilkut rulettaa! Seuraavan kerran teillä vieraillessani säntään heti ensimmäiseksi ihailemaan uusia tuolinpäällysiä :)

      Poista
    2. Jos ei nyt heti seuraavalla kerralla sit kuitenkaan kaikki ihan valmista... :)

      Poista
    3. Mutta työn alla, jipijajee! Vielä hauskamepaa kun saankin seurailla viikoittain niiden valmistumista :)

      Poista
  2. voi sun kanssas! ihanaa kun jaksat puuhastella. minulle tehtiin eilen tilkuista pieni pöllötyyny :)))))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Puuhastelu energisoi :) Kuvia pöllöstä blogiisi, kiitos!

      Poista
  3. On aina kiva lukea, että joku innostuu tekemään TILKKUTÖITÄ. Hyvältä näyttää! Kyllä tilkkupeitto jossain vaiheessa aina löytää omistajan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, on kivaa innostua itse ja on ihanaa lukea muiden inspiraatioista! Sinun jämäpalatyösi on myös sangen innostava, sitä mukaellen siis ehkä kohden seuraavaa työtä. Näistä tuntuu nyt syntyvän pötkylää ja ruudukkoa kait kuosien alitajuntaan ajamana mallina :)

      Poista

Kaunis kiitos kun intoudut kommentoimaan! Aina ilahduttaa lukea muiden aatoksia asiasta tai sen vierestäkin :)