perjantai 10. tammikuuta 2014

Täys tusina

Siippa siivosi vaatekaappiaan ja minä tälläydyin taas kylkeen pelastamaan aarteita. Tällä kertaa ne olivat hylkytuomion saaneita krakoja. Olen nähnyt kravateista tehtyjä iltapukuja, puolihameita ja kuvan upeasta peitostakin Töölön Tilkkupajan sivuilla. 



Mitäköhän saisi aikaan tusinalla krakalla? Ei ainakaan iltapukua mulle... Eikä sit kait sitä puolihamettakaan. Jota en osais kyllä edes käyttää. Monestakohan krakasta syntyy peitto? Tai hei, apropos, näistä sais varmaan pari veikeää tyynyä!!!

Ollaan viety yksille ja samoille rakkaille ystäville pussukat joista toinen on tehty paitapuseron hihasta ja toinen pyjaman lahkeesta. Saatiin aikaiseksi ratkiriemukasta leikinlaskua, kun isäntä valitteli mukamas kateellisena että hänen kalsongeistaan ei saisi pikkupussukoita, niitä kun käytetään lähinnä klapisäkkeinä... Hah hah, ei tasan tarkkaan, mutta kravateista tehtyjä tyynyjä ei siihen huusholliin uskaltais kyllä viedä! Alettais vielä pelätä että vierailukutsuja ei enää tipu, koska he vuorostaan pelkäisivät saavansa jonkun palttoostakin ommellun pussukan tai säkin niille klapeille ;)

Jos on ideaa ja vinkkiä tyrkyllä näiden käyttöön, niin pankaas kommenttia tulemaan, kiitos! Jollei vinkkejä tipu, niin jään odottelemaan seuraavaa kravattisiivouspäivää kokoelman kartuttelu mielessä. Vielä kun jumppaan tän väliajan uutterasti, niin onkin ehkä kolttukankaat kasassa. 

Tosin kolttuompelus ei juuri nyt houkuta, koska viime yönä näin unta jossa olin ratkonut nämä auki, ommellut näistä tyköistuvan ja vuorillisen 50-lukuisen leningin hautausasukseni!!! Mitäs tästä sanovat unien tulkintaa osaavat??? Ja uni muuttui painajaiseksi siinä vaiheessa kun kuolleen ruumiini yli ei saatu hilattuakaan joskus tiukasti istunutta kolttua, ja perikunta leikasi sen takaa oransseilla keittiöfiskarseilla auki ja asettelivat peitoksi päälleni... Ja niinkun mä tasan tarkkaan olin varmaankin tuskaillut sen kylkeen upottamani vetskarin kanssa taas, jotta sain sen kauniisti ompelusten sekaan piiloon. Painajainen aivan pahimmasta päästä!!!

Älkää nyt silti nähkö pahoja unia tän päivityksen päälle, vaan ryhdytään ottamaan iloa irti perjantaista. Mäkin lopetin hautajaisteni suunnittelun jo siinä unessa :)

2 kommenttia:

Kaunis kiitos kun intoudut kommentoimaan! Aina ilahduttaa lukea muiden aatoksia asiasta tai sen vierestäkin :)