sunnuntai 26. lokakuuta 2014

Mööbleerausta ja samoja sanoja

Saatiin neidin kanssa huikea idis vaihtaa kaksosten ja mun makuuhuoneita. Kuopus taas ei idealle lämmennyt lainkaan, tuskastuneena kyseli että mitä järkeä on vaihtaa huonejärjestystä vain neljä kuukautta muuton jälkeen, vasta juurihan mööbeleitä on myllätty?!? Aivan väärä kysymys meidän perheen naisille ;)

Perjantaina alkoi koulupäivien päälle kerrossängyn purku, kantelu ja uudelleenkasaus. Vaatekaapeista tavarat siirtyivät vauhdilla huoneesta toiseen. Leluhyllyjen tavarapaljous täytti makuuhuoneiden välissä olevan olohuoneen lattian. Blaah, ollapa beduiini... Lipastoa, tuoleja, yöpöytiä, lamppuja, mattoja ja rahia siirreltiin huoneesta toiseen.

Illan päätteeksi oltiin tosi tyytyväisiä kivoihin uusiin huoneisiin. Jopa kuopus, joka uudella järjestelyllä sai kunnon koriskentän makkariinsa. Äiti kyllä tietää mistä narusta vedellä... Lapset kömpivät onnellisina yöpuulle kivan illan päätteeksi uuteen koloonsa.

Lauantaina neiti lähti ystävättärien kanssa yökyläseikkailuun ja isoveli ulos ystäviensä kanssa. Vietimme kuopuksen kanssa kivan koti-illan pari kikattavaa matsia koripalloillen, tanhuten (!), discoillen, mussuttaen isin ostamia irtsareita ja mamin leipomaa omenapiirakkaa, katsellen Putousta ja kummankin ehdotonta lempparia Downton Abbey'a sohvalla kainaloissa röhnötellen.

Siinä sitten illan mittaan selvisi myös se oikea syy mööbleeraushaluttomuuteen. Nukkuajan lähestyessä poika meni unisen miettiväiseksi ja kysyi josko saisi taas tulla mun makkariin nukkumaan jos vielä retkisanky sinne mahtuu..?

Kyllä mahtui ja kyllä äiti oli tämänkin asian etukäteen miettinyt, vaikkei sitä ollutkaan mainostellut. Makeasti nukutti vaikka sänky pedattiin nyt sänkyni vierustan sijasta sen päätyyn.

 
Patjaltaan uninen poika mumisi onnellisesti hymyillen "Samat sanat!" Ne ovat hänen synonyyminsä sanoille rakastan sua. Yleensä ne on lausuttu vastauksena mamin rakkaudentunnustukseen, mutta nyt mami sai pakahduttavan ihanan iltayön yllätyksen spontaaneilla samoilla sanoilla.  
 
Maailman hellyttävimmillä <3

11 kommenttia:

  1. No johan sieltä suosta kurkistellaa! Oikeesti elämä vaan on niin paljon ihanampaa kuin välillä tuntuu. Olen varmaan tullut vanhaksi, kun en ole aikoihin retuuttanut huonekaluja. Viiskulmassa siirsin kerran olkkarin kamat makkariin ja päin vastoin. Ison parisängyn sai kätsysti siirretyä, kun kaadoin sen kyljelleen matolle ja vedin matolla sen uuteen paikkaan. Ja sen jälkeen sohva oli ihan piece of cake. Jos ei ole voimia, täytyy käyttää järkeä. Silloin kun sitä on : D Ihanat sanat olet saanut!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    2. Kurkistellaan, kurkistellaan :) Niin sain, yhdet parhaimmista! Matto meilläkin kulki mööbelien alla.

      Poista
  2. Anonyymi26/10/14

    Liikuttavan ihanaa ja ymmärrettävää toimintaa kuopukselta!

    ps. onneksi sun ei tarvitse piitata mistään sensurointikehotuksista.

    talvikki

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eiks ookin ihana mies, vaikka välillä vähän yrittääkin kovistella. Mamin seurassa on aina lutupehmo ;)

      Poista
  3. Möbleeraus on eräs elämän suola! Kyllä sulla on monta syytä olla uppoamatta suohon, kun on noin hellunen jalkopäässä nukkuja. Patalaput huonekalujen jalkojen alla toimivat myös möbleerauksessa :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitä se just on, elämän suola! Ylevästi sanottu :) Nyt mun nukkukaveri kömpi siskon kanssa yläsänkyyn, ja mulla on ikävä tuhisijaa... Patalaput, noita pitää kokeilla seuraavalla kerralla!

      Poista
  4. Anonyymi27/10/14

    Sensurointi...pfff...

    Tämän blogin kautta ei välity teitä tuntemattomille mitään henkilötietoja joten en ymmärrä miksi tässä pitäisi mitään sensuroida. Ainoa minkä satunnaisena lukijana tiedän on että tämä farssi on käynnissä Helsingissä, ei vielä kovin intiimiä tai yksityiselämää loukkaavaa ketään kohtaan. Lisäksi olet kirjoittanut blogia kauan ennen kuin daami oli edes salaakaan kuviossa joten miksi yhtäkkiä lakkaisit kertomasta elämästäsi tiettyjä asioita? Ymmärtäisin loukkaantumisen jos olisit avannut jonkun exäni rakastaja on narttu-blogin, mutta aika satunnaisesti hänestä on täällä edes ollut mitään mainintaa.

    Kolkuttaakohan omatunto sittenkin kun omista toilailuista on mustaa valkoisella? Näyttää erilaiselta kuin omasta vinkkelistä katsottuna? Maailmassa on muitakin ihmisiä ja tekoni vaikuttavat heihin?

    Joillakin siihen aikuistumiseen menee selvästi vähän pidempään kuin toisilla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ihanasta palautteesta! Se vahvistaa omaa käsitystäni siitä että yksityisyyttä ei ole loukattu ja blogietiikkaa rikottu. Katsotaan nyt mihin päädytään, tuleeko kieltoja tiettyjen asioiden julkaisuun ja pakotteita tiettyjen asioiden poistoon blogista... Niin tai näin, eroaminen jaksaa yllättää aina uusilla tuskilla!

      Poista
    2. Anonyymi27/10/14

      Miksi entisen puolison nykyisellä rakastajalla olisi yhtään mitään sanavaltaa siihen mitä saat/voit blogiisi kirjoittaa ja mitä et?

      Miehesi henkilöllisyys ei ainakaan minun lukijanurani aikana ole tullut ilmi, et kerro täällä kenenkään nimiä joten googlettamalla miehesi tai rakastattaren nimeä ei tänne eksy. Ne jotka sinun kauttasi tuntevat osapuolet olisivat varmaan muutenkin perillä siitä mitä hänestä ajattelet. En vaan näe tässä sitä kohtaa missä häntä kohtaan henkilökohtaisesti jotenkin hyökkäisit, olet niinäkin kertoina kun hänestä on jotain puhetta ollut lähinnä peilannut omia tunteitasi ja pettymystäsi ex-miestäsi kohtaan. Ilkeintä mitä minulle tulee mieleen on että mainitsit daaminkin keränneen vähän elopainoa lasten myötä. Ja sekin oli jostain vuosia vanhasta kuvasta jossa kasvot tuskin näkyivät. Muuten olet tilanteen huomioon ottaen ollut ainakin blogin osalta häntä kohtaan jopa laupea.

      Tämä on sinun (avoin) päiväkirjasi, ainoa mitä sensurointipyyntöihin tälläisessä tilanteessa voit mielestäni daamille vastata on että ei taida olla hänen asiansa millään tasolla määritellä sinun päiväkirjasi sisältöä. Jos nyt ylipäänsä haluat vastata yhtään mitään.

      Poista

Kaunis kiitos kun intoudut kommentoimaan! Aina ilahduttaa lukea muiden aatoksia asiasta tai sen vierestäkin :)