29.6.15

Museotiellä

Mussu sai joululahjaksi kulttuurikalenterin, jossa kesäkuun ohjelmaksi oli varattu käynnit Tuusulanjärven rannan Museotien kulttuurikodeissa. Lahjaan sisältyi myös picnic, jonka mielessäni olin joulukuun pakkasilla kalenteria värkätessäni sijoittanut Halosenniemen aurinkoiselle rantakalliolle.

Retkipäiväksi osui kesän ensimmäinen varsinainen hellepäivä, Celsiukset huitelivat pitkälti päälle kahdessakymmenessä. Starttasimme matkaan itäiseltä Uudeltamaalta fillarit auton koukussa keikkuen. Auto jäi parkkiin Krapihovin pihaan, josta matka jatkui auringosta ja kesän tuoksuista nauttien kahden pyörän päällä.

Ensimmäiseksi polkaisimme Aleksis Kiven kuolinmökille. Niin pieni ja pimeä oli torppa sankan kuusikon keskellä, parkkipaikkojen puristuksessa, että vähempikin alkoi kuolettaa. Kun sitten mieleen palautui se että torppaa asutti sairaan kirjailijan lisäksi tämän räätäliveli vaimoineen ja kuusine lapsineen, niin hengenahdistushan siinä vähemmästäkin tuli.

Jatkoimme matkaa pikaisesti tien yli runoilija J.H.Erkon pittoreskiin Erkkolaan. Kovasti oli Tuusulan taidemuseon hallinnoiman talon ovi säpessä, joten Karjalan kunnailla -näyttely jäi näkemättä, mutta piharakennuksen vesiklosetti todettua oikein siistiksi.

Erkkolasta jatkoimme matkaa Pekka Halosen ja perheensä Halosenniemeen. Siellä olen vieraillut ensimmäisen kerran noin kymmenvuotiaana, tässä välissäkin joskus ja nyt taas.

Paikan ainutlaatuisuus hurmaa kerta toisensa jälkeen pannen pään pyörälle ja melkein vieden jalat alta. Että kokonainen iso perhe on voinut asua niin jylhästi ja niin kultturellisti samaan aikaan. Upeassa hirsisessä metsästysmajassa, jonka ateljeessa soi kauniisti piano ja viulu ja viimeistelyivät ulkona pakkasessa maalatut Suomen tunnetuimmat talvimaisemat! Mieltä kiehtoo kuinka ateljeen parvella on astellut perheen vanhin tytär omaan Annin-kammariin...


 



Halosilta jatkoimme matkaa museotien päähän Sibeliuksille. Ainola kylpi iltapäivän auringossa kutsuvana vaaleine sävyineen ja hienostuneine mööbeleineen. Laatupianot löytyy kyllä kumpaisestakin lukaalista!

Aiemmilla käynneillä on huomio kiinnittynyt kait enemmän merkkihenkilön asumukseen ja hautaan, mutta nyt käyskentelin huoneissa ja pihamaallakin rouvan ja tytärten vinkkelistä. Millaista on ollut elää kauniissa kodissa hiirenhiljaa, jotta maestro on saanut rauhassa kuunnella ääniä päässään ja kirjoitella ne nuotistolle sinfonioiksi? Käsittämätöntä kuinka on pitänyt perheen lahjakkaiden pianistien mennä naapuriin soittamaan jottei häiritse herraa. Ei ois ollut mun juttuni. Tai sit en oo enää vaan niin sopeutuvainen  kuin oon ollut.

Ensimmäisen kerran kurkistin myös Ainolan suureen saunaan ja käyskentelin hetken puutarhassa. Yritin kuvitella nykyisen nurmen tilalle Ainon suuret hyötykasvimaat ja hedelmä- sekä marjatarhat. Voi kunpa ne olisivat siellä edelleen! Voisin aivan hyvin ryhtyä niitä hoitelevaksi museopuutarhuriksi... nykyistä vielä konkreettisemminkin ;)

Sekä Halosenniemessä että Ainolassa suuret infopisteet lipun- ja tuotemyynteineen, sekä Ainolassa tuoreelle pullalle kovin houkuttelevasti tuoksuvine kahviloineen. Jos olette bullat jo testanneet, niin kertokaa vastasiko tuoksu makua.

Kivaa on päästä toisen lahjan siivellä kuukausittain kulttuuririentoihin, ja kivaa oli taas tämäkin reitti kulkea! Ekaa kertaa fillarilla, asia joka sinänsä ei sisältynyt antamaani lahjaan, vaan oli mussun ideoima bonus siihen. Aivan paras mahdollinen tapa liikkua Museotiellä!



 

8 kommenttia:

  1. Suomessa riittää paljon nähtävää

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä vaan! Välillä tuntuu ihan hassulta reissata lomamatkoille kauemmas, kun omiakin kotikontuja on paljon koluamatta ja lisäksi on näitä joihin on hauska palata uudelleen ja uudelleen.

      Poista
  2. En ole koskaan käynyt, mutta toiveissa on joskus päästä käymään ja katselemaan historian havinaa:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kannattaa ehdottomasti toteuttaa toive, mieluiten vielä aurinkoisena kesäpäivänä :)

      Poista
  3. Toi rantatie on ihan mahtava, ja samaa tietä ajetaan mekin huomenna pyöräillen! Meillä on huomiseksi suunniteltu sen verran ajomatkaa (yli 100km), ettei varmaan vielä niin alkumatkasta malteta poiketa (jos ovat vielä aamusella aukikaan), mutta ehdottomasti joku toinen päivä pitää varta vasten lähteä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hui,tuollaisessa polkaisussahan puutuu jo pylly! Tosin alkoi se puutua jo rantatietäkin eestaas suhatessa, kun alla oli lainafillari, jonka vaihteisto jumitti ykkösessä!! Takana tulijalla oli kuulemma kivat maisemat ;) Jokavuotinen parisuhdepoljenta ohjelmassanneko taas..?

      Poista
  4. Kiva lahjaidea! :) otan käyttöön.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ja kannattaa ottaa! Tää on ehkä kivoin suunnittelemani ja askartelemani lahja ikinä varsinkin kun sit vielä pääsee itsekin kuukausittain hauskoihin rinetoihin, jotka muuten saattaisivat jäädä sitku-osastolle.

      Poista

Kaunis kiitos kun intoudut kommentoimaan! Aina ilahduttaa lukea muiden aatoksia asiasta tai sen vierestäkin :)