11.6.15

Vallisaaressa

Päästiin työporukan kanssa tutustumaan Helsingin edustalle Vallisaareen. Päästiin ja päästiin, sillä sinne ei kovin moni ole päässyt, eikä ihan vielä pääsekään. Puolustusvoimat on hallinnoinut tätäkin saarta hyvin pitkään ja hyvin tarkasti, mutta valta on nyt siirtymässä Metsähallitukselle ja saari aukeamassa. Tänä vuonna sinne viedään ryhmiä opastetuille kierroksille katselemaan, kummastelemaan ja ihastelemaan käynnissä olevaa muutosta ja "neitseellistä" luontoa, mutta ensi kesänä JT-Lines ajaa kaikki halukkaat Kauppatorin laiturista saareen tutustumaan.

Luonto on saaressa nyt sangen rehevää ja rappioromantiikka vahvaa armeijan rakennelmien osalta. Suljetulla saarella eliöstö ja kasvisto on hurjan runsasta, pelkkiä perhoslajikkeitakin niin valtava määrä tuhansissa, etten tiennyt niitä edes niin moneen lähtöön olevankaan. Saapuvat mereltä lentäessään ensimmäiselle pysähdykselle saareen syömään ja huilimaan. En kyllä tiedä onko järjestys tuo vai juuri toisin päin..?

Luontoidyllissä ei kuitenkaan voi puhua neitseellisestä luonnosta, koska saari on aikoinaan hakattu paljaaksi ja puut käytetty massiiviseen rakennuskantaan, jolle Puolustusvoimilla oli tarve. Nyt rakennuksista vain muutamat törröttävät enemmän tai vähemmän pystyssä, ja menneestä citylookista kertovat lähinnä vanhat mustavalkoiset valokuvat ja suuret kivijalat pusikoiden ja puuston uumenissa.

Saaren uusinta rakennuskantaa (vastatuotuja huusseja lukuunottamatta) edustaa kait 1960-luvulta oleva koulu, jossa aikoinaan opiskeli kymmeniä lapsia. Käyntini jälkeen kuulin ystävänikin siellä ekaluokkalaisena opetelleen isojen ihmisten taitoja. Voi jospa olisin tiennyt sen jo saareen mennessäni, niin olisin osannut räpsiä hälle kuvia koulusta. Tosin kuva autioituneesta ja sädesienien valtaamasta rakennuksesta ei ehkä ois paras mahdollinen valinta, lienee mukavampaa ylläpitää omat lapsuusmuistot..?

Puolustusvoimat näkyvät saaressa vielä suuresti, kuinkas muuten. Jää jatkossakin näkymään, vaikkei siellä enää ensi vuonna operoikaan. Erinäisiä aarteitaan mielin itsellenikin...



Nämä löytyivät vanhasta ladosta, jonka ulkopuolle oli kasattu massiivisia puisia torpedolaatikoita.Tällainen ladon kivilattiakin kelpaisi mullekin. Ilman sitä latoakin.


Kivimuurin päälle on ajan saatossa kasvanut kaunis sammal, johon keto-orvokit ovat juurtuneet. Muuri kurkottaa kohden Suomenlinnan muuria. Kustaanmiekka näytti aivan uudelta Vallisaaren puolelta, massiivisen risteilyaluksen lipumista läpi kapean väylän oli tosi jännä seurata. Rantakalliolla paljon jännempää kuin konsanaan koskaan laivan ikkunasta!


Rakennuskanta ja sen jälki ylipäätään on sangen vaikuttavaa. Venäläisten ajasta muistuttavat myös ikonit siellä täällä. Kuin ulkomailla olisi ollut! Paitsi että näkyi selvästi kaikki Helsingin keskustan tutut kirkontornit ja muutama muukin korkea rakennuksemme.


Loistokkaan Aleksanterin patterin nykyinen rappiotila. Joka tosin on kovasti kohentunut parin viime vuoden aikana. Upeiden holvikattojen päällä kasvaneista puista muistuttavat nyt enää paksut kannot nykyään ah niin trendikkäällä viherkatolla. Taisi tiiliverhoilu vielä loistaa uutena tsaarin täällä vieraillessa... Kynttilöin ja taskulampuin valaistut miehistö- ja varustehallit olivat vaikuttava kokemus!


Kuinkakohan moni lapsi onkaan aikoinaan oppinut uimaan jossakin saaren lammista? Erään saaren lammella on pidetty kuulemma uimakoulua, jonne tuotiin lapsia myös mantereen puolelta. Onko niiden jäillä mahdettu myös luistella?


Saaren suuri ja uljas Luotsitalo on autioitunut 1980-luvulla. Vakituisia asukkaita ei tällä hetkellä ole. Satamia kunnostellaan ja tarkoitus on saarta uudelleen ainakin osavuotisesti asuttaa ja laitureihinkin veneilijöitä majoittaa.

Toistaiseksi saarella liikutaan jalan. Muutama mönkijä ja traktori kulki teillä kunnostuspuuhissa. Toivottavasti tämän autonsa saarelle parkkiiin jättänyt autoilijakin sinne vielä joskus palaa!


Hienoa oli nähdä saari tässä vaiheessa ja kuulla kaikista suunnitelmista ja unelmista, nähdä osan niistä jo olevan toteutuksessakin mm. talkoo- ja vankityövoiman avulla.

Takuuvarmasti myös palaan saareen! Jo ensi kesänä siellä aikoinaan koulua käyneen ystävän kanssa, ja jälleen muutaman vuoden päästä ihmettelemään millainen kävijäkeidas siitä onkaan rantavallin shamppanjabaareineen sukeutunut.
 
Menkää tekin vaikka jo heti ensi kesänä!

 

6 kommenttia:

  1. Anonyymi11/6/15

    Jess, täällä tää jo innolla oottelee kesäretkeä Vallisaareen ja jos mahdollista myös viereiseen Kuninkaansaareen jossa asuin pari vuotta, noi saarethan yhdistää se valli, jota pitkin kouluun pyöräilin �� voi olla joo että on vähän toisennäköiset mestat kuin muistan ��

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kesäretki niin sovittuna! Oletan että pääsemme kotisaarellesikin, koska ainakaan nyt siinä ei näkynyt esteitä vallin luona. Pitääköhän sun ottaa fillari mukaan jotta pääset kunnolla aikamatkailemaan lapsuuteen..?

      Poista
  2. Laura oli viime lauantaina journalistiliiton porukan kanssa samoilla hoodeilla ja instagramin kuviin kommentoin, että mäkin haluun, niin vastaus oli, että joo, mennään mamma ensi kesänä vaikka omalla veneellä! Varmaan teilläkin oppaana oli Jarmo, se mies kun tuntee paikat ja luonnon. Haluaisin niin noita laatikoita tuolta ladosta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siistii, teillä on jo retki valmisteilla kovaa vauhtia! Mitens me saataisiin noita loodia meitille..? Meillä oli oppaina 2 nuorta ja huippua daamia, joista toinen saaren hankepäällikkö, joten hyvin oli asiat hallussa hälläkin ja ihana seurata valtavaa innostustaan projektista.

      Poista
  3. Reetta12/6/15

    Näyttää tyylikkäältä, itse olimme Örössä joka avattiin 6.6 yleisölle, siellä rakennukset tavanomaisempia, punaisia rakennuksia. Huomattiin kiinnostus on kova, oli paljon purjeveneitä käymässä, siellä oli ruokala mistä saa maukkaan lounaan 14,50 €. Metsähallitus on myös tämän saareen huoltaja. Uskon että tämä kesä on täynnä kävijöitä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tosi mahtava juttu tää saarten aukeaminen ja palveluiden myös saarilla!

      Poista

Kaunis kiitos kun intoudut kommentoimaan! Aina ilahduttaa lukea muiden aatoksia asiasta tai sen vierestäkin :)