Kolahtivatko jo tilille, ovatko vielä tulossa vai päädyitkö maksamaan? Itselle oli viime vuodelta kertynyt sen verran runsaasti kotitalousvähennyksiä, että palautuksia ropsahti suorastaan huomattava summa.
Ja miten juhlistinkaan tätä "ylimääräistä" tuloa? Kahdellakin tavalla, jotka eivät kaikkien mittareilla ehkä ole kovin juhlavat, mutta minulle sitä olivat hyvinkin. Ihan ensimmäiseksi maksoin kesän hauskoissa hurlumheissä kertyneen luottokorttilaskun etuajassa. Tämä siksi että se henkisesti vapautti kertyneistä veloista, ja tuo vielä uuden onnensävähdyksen kun varsinaisena eräpäivänä ei olekaan mitään erääntyvää, vaan kaiken "extran" voi tuolloinkin käyttää miten parhaksi katsoo, tai jopa jättää käyttämättä.
Toisena juhlistamisenani kävin shoppailemassa pienen kassillisen tilkkuja <3. Oikeasti oli tarkoitus piipahtaa ostamassa vain välihuopaa, mutta kun mieleistä ei löytynyt, niin kompensoin asiaa näillä kauniilla puuvilloilla.
Nyt en voi taas toviin olla sitä mieltä että kangashyllyssäni olisi vain rumia kankaita, koska antaumuksella valkkasin juuri tämän tusinan kaunottaria mukaani, kastelin, kuivatin, silitin ja taittelin ne. Niin hirviä oli tuo urakka, että pariksi päiväksi jätin pinon kaunistamaan lipastonkulmaa, jotta ohikulkeissa voin ihastella kuoseja, ja painaa ompelijan kallooni mitä kaikkea ommeltavaa varastosta taas löytyykään. Niiden kaikkien edellisten lisäksi. Juuri ja juuri sain mahdutettua nämä uutuudet vanhojen kankaiden pinoihin.
Silityksen puuduttavaa tuskaa lievensi muutamien kankaiden ihanat nimet ja yllättävät taustat. Voi kuinka tunnelmallista onkaan ommella vilkkuvan tähtitaivaan puutarhan kankaasta, tai kuinka ylevää työstää Vincentin taidetta omaksi piiperrykseksi. Kenties siitä pitääkin ommella lahja van Goghin taiteen ystävälle?
Ja miten juhlistinkaan tätä "ylimääräistä" tuloa? Kahdellakin tavalla, jotka eivät kaikkien mittareilla ehkä ole kovin juhlavat, mutta minulle sitä olivat hyvinkin. Ihan ensimmäiseksi maksoin kesän hauskoissa hurlumheissä kertyneen luottokorttilaskun etuajassa. Tämä siksi että se henkisesti vapautti kertyneistä veloista, ja tuo vielä uuden onnensävähdyksen kun varsinaisena eräpäivänä ei olekaan mitään erääntyvää, vaan kaiken "extran" voi tuolloinkin käyttää miten parhaksi katsoo, tai jopa jättää käyttämättä.
Toisena juhlistamisenani kävin shoppailemassa pienen kassillisen tilkkuja <3. Oikeasti oli tarkoitus piipahtaa ostamassa vain välihuopaa, mutta kun mieleistä ei löytynyt, niin kompensoin asiaa näillä kauniilla puuvilloilla.
Nyt en voi taas toviin olla sitä mieltä että kangashyllyssäni olisi vain rumia kankaita, koska antaumuksella valkkasin juuri tämän tusinan kaunottaria mukaani, kastelin, kuivatin, silitin ja taittelin ne. Niin hirviä oli tuo urakka, että pariksi päiväksi jätin pinon kaunistamaan lipastonkulmaa, jotta ohikulkeissa voin ihastella kuoseja, ja painaa ompelijan kallooni mitä kaikkea ommeltavaa varastosta taas löytyykään. Niiden kaikkien edellisten lisäksi. Juuri ja juuri sain mahdutettua nämä uutuudet vanhojen kankaiden pinoihin.
Silityksen puuduttavaa tuskaa lievensi muutamien kankaiden ihanat nimet ja yllättävät taustat. Voi kuinka tunnelmallista onkaan ommella vilkkuvan tähtitaivaan puutarhan kankaasta, tai kuinka ylevää työstää Vincentin taidetta omaksi piiperrykseksi. Kenties siitä pitääkin ommella lahja van Goghin taiteen ystävälle?
Miten sinä iloitsit mahdollisesta palautuksesta?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kaunis kiitos kun intoudut kommentoimaan! Aina ilahduttaa lukea muiden aatoksia asiasta tai sen vierestäkin :)