Ihan (melkein) pihalla

Koti on laajentunut ilmojen lämmettyä. Ilmiö ei kuitenkaan selity lämpölaajenemisella. Kylmät varastot eli parvekkeet ovat muuttuneet lämpimiksi, ajoittain suorastaan helteisiksi olohuoneiksi.

Parvekkeet oikein monikossa, niitä nimittäin on tätä nykyä ruhtinaalliset kolme! Kodin laajennuksen ja remontin yhteydessä uuden huoneen päähän rakennettiin yksi parveke lisää. Kaksi edellistä olivat pieni laatikko ja kapea käytävä, uusi on ihan erimuotoinen ja tuntuukin erilailla oleskelutilalta.

Kun on elämästään asunut puolet omakotitalossa, jossa on ison kuistin lisäksi iso piha, ja lomat viettänyt vielä mökillä, niin sopeutuminen kerrostaloelämään ei ole ollut kivutonta. Alkuaikoina elämä parvekkeettomassa opiskelijayksiössä tuntui kirjaimellisesti tukahduttavalta ja seinät kaatuilivat päälle. Nyt olen harjoitellut toisen puolikkaan elostani kerroksissa asumista ja Luojan kiitos parvekkeita on osunut useampikin matkan varrelle. Pitää päästä aina välillä ”pihalle”. Toki takapihallekin voi lepotuolinsa kantaa tai suunnata kaupungin kauniisiin puistoihin ja rannoille. Mutta sitten on myös niitä iltoja, jolloin töiden jälkeen pitää laulattaa pesukonetta tai vettä vihmoo tai muuten vaan kotoiluttaa. Parveke on parasta laastaria tällaisiin hetkiin!

Neliöitä ei tarvitse paljoakaan, oleellista on miettiä mitä parvekkeellaan tahtoo tehdä. Minä tahdon tehdä paljon asioita suht pienessä tilassa. Parvekkeellani pitää voida ottaa aurinkoa ja kiikkua keinussakin

iloita kesäkukista ja päikkäreistä

harrastaa trendikkäästi kaupunkiviljelyä

olla omavarainen ohran ja sitrusten suhteen

sisustella

tehdä käsitöitä

grillailla

ja syksyn tullen tunnelmoida.

Olen ehdottomasti järjestyksen ihminen ja perheeni on ehdottomasti urheiluhullu. Sen vuoksi pienin parvekkeista on päätynyt sporttipartsiksi. Talvisin sieltä löytyy luistelu- ja lätkävarusteita, stigoja ja pulkkia, suksia, sauvoja ja aluksi hikisiä, sittemmin jäätyneitä urheiluvaatteita tangolla pyykkäystä odottamassa. Kesäisin siellä näyttää tältä:

Korillinen palloja jokaiseen kuviteltavissa olevaan pallopeliin, isoa ja pienempää maalia, maalivahtivarusteita, mailoja, potkulautoja, skeittejä, rullaluisteluvarusteita ja edelleen tangolla niitä hikisiä treenikampsuja. Hakeutukoon hoitoon hän joka haluaisi kuvan niistäkin.

Mutta, mutta. Tähänkin kaupunkiparatiisiini pääsee välillä luikertelemaan se inho liero ja joudun tuskallisesti puntaroimaan valintojani...

Ihanaa kuitenkin ottaa iloa irti kesästä kotinurkissakin!

Leppoisaa kesäeloa!