perjantai 19. elokuuta 2011

Kotia kohti

Takana henkisesti raskas työpäivä, on aika lähteä kotiin käynnistämään se toinen työpäivä. Lasten haku matkan varrella parista osoitteesta koukkaillen, päivän kuulumisten päivitykset, ruoanlaittoa, pyykkäystä, siivoilua, kauppareissua, asioiden ja kamppeiden järjestelyä, iltapalojen ja – pesujen koordinointia, haleja, huutojakin ja noin seitsemäntoista peittelyä + hyvänyöntoivottelua kunnes koti hiljenee ja on vihdoin viimein aika hetki huokaista. Mistä mieltä vielä painavan työpäivän päälle revitään taas uusi energia hymyihin, kärsivällisyyteen, pitkään pinnaan ja touhuamiskestävyyteen???

Äskeisestä huokailusta huolimatta nautin päivittäin suunnattoman suuresta arjen ylellisyydestä. Työmatkani nimittäin hoituu vartissa kävellen. Itse asiassa pääsen kotoa kävellen lähes kaikkialle! Huolimatta Helsingin asumishintatasosta olemme tehneet tällaisen valinnan. Emme juuri panosta merkkikampsujen haalintaan nurkkiin tai hulppean ylelliseen lomailuun, vaan satsaamme arkeen ja sen helppouteen. En halua edes miettiä miltä kotityöpäivän käynnistäminen tuntuisi, jos olisin ensin matkannut tunnin ruuhkassa junalla tai parilla bussilla kotiin.

Kotimatkani on itse asiassa todella kaunis. Niin kaunis että työasiat ehtii työntää mielestä pois ja voimaantua taas iltaankin. Välillä leikin tuon vartin aikana turistia ja ihailen tuttuja nurkkia, jotka sää ja vuodenajat muuttavat aina uusiksi. Reitiltä löytyy vaikka mitä ihanaa ja inspiroivaa kun vain antaa itselleen luvan nähdä sen kaiken. Vai mitä sanotte?
 

Entä olenko napannut tämän kuvan ulkomaisesta turistihoukuttimesta vai kotimatkaltani?


Kävelenkö minulle vieraan lomakohteen vanhankaupungin mukulakivillä vai olenko palaamassa töistä kotiin?


Istahtaisinko hetkeksi bistroon elvyttävälle espressolle?


Vai nappaisinko kotiin mukaan ihanan kimpun kukkia? Tällä kertaa taidan tyytyä vain tähän näkyyn väri-iloineen ja ihanine tuoksuineen.


Ehkä harrastan myös hetken filosofista mietiskelyä. Näinkin namusti voi arkisen sähkökeskuksen päällystää:


Lapsia noutava väsynyt äiti on voimaannutettu kaikella arkisen kauniilla. Kotityöt voi aloittaa! Kaunista kotimatkaa sinullekin!

3 kommenttia:

  1. Ihania kuvia. Melkein samoja työpolkuja tallataan. Arjen luksusta on kauniit maisemat :)

    VastaaPoista
  2. Ihana juttu! Toista se on tuolla autossa istuessa ruuhkassa, tosin pääsen ajelemaan aika hyvin pahinta ruuhkaa vastaan. Juuri tuollaista voimaannuttamista tarvitsee varmasti jokainen työnpäivän jälkeen! Sain jo tästä jutusta voimia tähän iltaan. :) Kiitos.

    VastaaPoista
  3. Päivi22/8/11

    Ihanaa, oli ilo olla avuksi :)!

    VastaaPoista

Kaunis kiitos kun intoudut kommentoimaan! Aina ilahduttaa lukea muiden aatoksia asiasta tai sen vierestäkin :)