Kauppareissulla tarttui Cittarin amerikanhömppähyllystä mukaan veikeä kaakaopakkaus. Pahvipaketti jo sinänsä oli niin houkutteleva, että sai siihen tarttumaan (olen siis mainossuunnittelijoiden toiveiden täyttymys, tai muuten vaan keskivertokulutuskäyttäytyjä…).
Anyway, Swiss Miss on nyt varustanut keittiönkaappejamme klassisella vaahtokarkkikaakaolla. Minulle tämä on klassisen sijaan paremminkin uutuus, vaikka olenkin kuullut huhuja että valtameren takana tämä on ihan perinteistä puuhaa. No, tunkeehan ne siellä vaahtokarkkeja jätskiinkin… yöks, yöks, yöks.
Ja totta tosiaan, kyllä ne pienet marshmallowsit söpösti kelluivat mukin pinnalla. Kaakao itsessään oli niin äklön makeaa, että jäi omilta ja kyläileviltä O’boy-polven muksuilta juomatta. Itsekin taidan jatkossa keittää kaakaoni taas minulle klassista edustavasta Cacaosta ja tunkea mukiin minulle perinteisiä vaahtokarkkeja, niitä ihanan isoja. Niitä voi sitten vielä lusikalla nostella mukinkin pohjalta suuhun kaakaon jo tultua juoduksi. Amerikan ihmeessä kun pikkupallerot sulivat lämpimään maitoon suht’ nopeasti.
Herkullisia + lämpöisiä pakkaspäiviä Sinullekin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kaunis kiitos kun intoudut kommentoimaan! Aina ilahduttaa lukea muiden aatoksia asiasta tai sen vierestäkin :)