2.5.12

Roskaa, roskaa, roskaa

Juhlistimme vappua ystävien kanssa picnicillä Kaivarissa. Treffit teimme jo aamuaikaiseksi, jotta varmasti mahdumme puistoon, ja pääsemme jopa valitsemaan yhden aurinkoisimmista ja tuulensuojaisimmista paikoista kallioilla. Ajatus oli myös vältellä suurinta sotkua, joka juhlijoista jää jälkeen vuosi toisensa jälkeen. Osoittautui vaan melkoiseksi utopiaksi tai yltiöoptimismiksi tuo ajatus…

Aamukympiltä puisto oli kuin pommin jäljiltä. Ilmeisesti aaton lämmin paiste oli pitkittänyt juhlaa kallioilla jo edellisenä iltana, ja puikkelehdimme kantamuksinemme lasinsirujen seassa edes suurimpia niistä väistellen.

Aurinkoinen retkipaikka löytyi ja pääsimme purkamaan korien sisältöjä esille. Muksut kirmasivat saman tien seikkailemaan. Parkkipaikkamme viereinen leikkipuisto ei vaan nyt ollutkaan se ykköskohde, kuten mami oli erehtynyt luulemaan. Ehei, nyt oli aivan uudet kuviot!

Ennen kuin eväät oli saatu esille, oli jo alkanut keräilykorteista viehtynyt juniori kasata kalliolle ympäristöstä tilataideteosta tai kokoelmaa, kuten hän itse ahkerointiaan kutsui. Kokoelma karttui ja taideteos laajeni usean tunnin ajan. Se sai myös ohikulkijoilta ansaitsemaansa huomiota ja ihailua. Tässä lopullinen versio:


Valokuvasta piti kotona vielä laskea että kruunukorkkeja työssä olisi noin 185 kappaletta. Myös siskonsa innostui keräilemään omaa kokoelmaa. Liekö äidillä ollut asiassa joku roolimalli, sillä keräilenhän minäkin samppanjapullon korkkeja. En tosin kostealta nurmelta, vaan ihan vaan niitä joilla on kostutettu omaa kurkkua ;). Aika hauska roskataideteos tästäkin sitten syntyi:


Äiti oli taas helisemässä lasten kanssa, jotka halusivat paljain käsin siivota puistoa. Samaan aikaan sain kiitellä heitä reippaudesta ja huomaavaisuudesta muita puiston käyttäjiä kohtaan, ja marmattaa siitä kuinka ei pidä paljain käsin koskea muiden roskiin. Kotiin lähdön koittaessa sain vielä neuvotella siitä voimmeko pakata kaikki likaiset kruunukorkit mukaamme ja panna kokoelman esille kotona / pakata korkit pussiin ja viedä roskikseen / jättää taideteos illaksi muiden ihailtavaksi ja toivon mukaan riemastuttamaan Staran puistosiivouspartiotakin illan mittaan.

Kokoelma jäi kalliolle ja äiti muistaa että jatkossa picnic-korista löytyy myös ohuita leikkaussalihansikkaita. Paksuilla kun ei kuulemma saa noukittua korkkeja maasta…

Aurinkoista toukokuuta meille kaikille!


2 kommenttia:

  1. heh hee...hyviä ideoita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. juu varmaan käyttökelpoisia siellä "melesiä"ssäkin joistakin kuvistasi päätellen ;)

      Poista

Kaunis kiitos kun intoudut kommentoimaan! Aina ilahduttaa lukea muiden aatoksia asiasta tai sen vierestäkin :)