Lähdin eilen, aurinkoisena päivänä, polkemaan varttia normaalia aiemmin töihin itään. Päämääränä oli osana sitku-elämän vaihtumista nytku-eloon toteuttaa pitkäaikainen suunnitelma tutustua Kulosaaren hautausmaahan.
En todellakaan ole hautausmailla hengaileva ihminen! Sain sen kiintiön erittäin täyteen jo muksuna, kun lähes joka viikonloppuinen "retkikohde" oli joko äidin tai isän sukujen hautausmaille suuntautuva puolituntinen autoilu kastelemaan, kitkemään, kynttilöitä sytyttelemään, kynttilänjämiä pois noukkimaan ja muuten vaan istutuksia ihailemaan. Aivan toiveiden täyttymystä lauantain ratoksi esiteinille... Annoimme äidille lisänimen hautausmaamummo. Heti kun ikää riitti jättäydyin pois näiltä hupiajeluilta!
Kulosaareen veti (sen lisäksi että se oli sopivasti reitin varrella) hautausmaan erikoisuus tai eksoottisuus: saari saaren kyljessä. Käännyin hektiseltä metroradan varrelta suorastaan runolliselta kuulostavalle Leposaarentielle, ja ajelin hiljaa hiekka pyörien alla rahisten kohden kauniita rautaportteja.
Kiersin vartissa saaren ihaillen niin kappelin rappusille riisuttuja lukuisia kenkäpareja kuin merellistä Helsinkiä. Suuren vaikutuksen tekivät myös muualle haudattujen kaunis muistokivi ja hautakivien väliin istutetut ja merituulessa huojuvat ihanat kasvit hennon vaaleanpunaisella palleropäällä. Salaa nyppäsin yhden kukinnon mukaan tarkoituksena selvittää puutarhurilta mistä kasvista onkaan kyse, mutta niin se vain unohtui shortsien taskuun duunihulinoiden lyödessä päälle. Ihana ja liikuttava toteutus joka tapauksessa!
Suljin portin, avasin fillarin ja annoin hiekan taas rahista alla. Katse kääntyi saareen johtavalla kannaksella vasemmalla nyt niin pinnalla olevaan ja loistavan suojelupäätöksen juuri saaneeseen Kivinokkaan, ensi viikon kesäretkikohteeseen.
Niin itselle uutta ja yllättävää oli käynti hautuumaalla, että uskon sen toteuttavani toistekin tässä kauniissa ympäristössä. Ehkä silloin maltan istua puistoon penkillekin hetkeksi. Nytkin olo rauhoittui.
Toissapäivänä yllätin itseni lounasseuralaista hetken odotellessani tuijottamasta Elannon hautauspalvelun näyteikkunaa. Voisi siis näiden kuolemaan olennaisesti liittyvien asioiden ympärillä pörrätessäni luulla fiilisten olevan jotenkin down, but noup!
Ei silläkään että tunti sitten saatoin ensikertaa lapsen isänsä matkaan, ja edessä on monta ikävöinnin päivää ja kyynelisiä puheluita, jolloin mun pitää jaksaa taas lasta lohduttaa ja rauhoittaa, vaikka itsekin tarvitsisin lohdutusta. Siihen täytyy vain tottua! Onneksi mä olen jo tajunnut sen että tästä kyllä selvitään hengissä, hautuumaalle on toistaiseksi kiire vain rauhoittumaan tai kukkia nuuhkimaan :)
Minun pyöräilyreitti töihin kulkee Malmin hautausmaan kautta. Vaikka kuinka kova liikenteen kohina ja autojen äänet pauhaisi, heti kun muurien sisäpuolelle pääsee, jää melu ulkopuolelle. Tämä on koko matkan paras osuus :) Joskus, kun ei ole kiirus (varsinkin kotiinpäin tullessa), pysähdyn penkille hetkeksi ja nautin rauhasta. Hautausmaissa on tosiaan jotain kummallista harmoniaa ja tunnelmaa. Ei yhtään pelottavaa, päinvastoin :)
VastaaPoistaNii-in. Kyllä munkin täytyy vielä tonne palata penkille istahtaakseni...
PoistaEn ole tiennytkään, että Kulosaaresta tuollainen löytyy! Täytynee tehdä sinne retki vaikka seuraavalla kerralla kun poikkean isän luona Hertsikassa - hautausmailla käyskentely on nimittäin mielestäni ihanaa.
VastaaPoistaTätä kohdetta ei taida kovin moni tuntea, eikä sitä kauheasti mainostellakaan. Kuulin asiasta sattumalta, ja mennessä totesin että kyllä sinne ihan normaali tienviitta osoittaa.
PoistaKiitos vinkistä, taidanpa polkaista sinne joku päivä! Terv. Nimimerkki " lapsuusen kesälauantait hautuumaalla viettänyt"
VastaaPoistaHah haa!!! Nyt selvisi miksi J. K. jo vuosia sitten sanoi ajattelevansa että meillä kahdella synkkaa jutut. Yhdistävä kokemus varhaislapsuudesta löytyi nyt :D
PoistaMukavaa fillarointia, tee se joku kesälauantai, niin saat aikamatkan lapsuuteen!
Aivan, vyyhti alkaa purkautumaan. :) teen sen joku kesälauantai, silloin pitää olla todella kuuma, että pääsee oikean fiilikseen...kummalla puolella Kulosaarta paikka on? Lähellä kirkkoa?
PoistaÖöö...kirkkoa? Kaupungista tullessa vasemmalla, idästä tullessa oikealla. Aika lailla metroaseman kohdalla.
PoistaKyllä, Kulosaaressa on kirkkokin. Kaupungista tultaessa oikealla ja idästä vasemmalla eli juurikin toisella puolella kuin hautuumaa siis. Kirkko on kiva pieni, mäen päällä lähellä ostaria, jossa oli aiemmin Anton&Anton. Herkkukaupat vaihtavat paikkaa, mutta hautuumaat eivät.
VastaaPoista:) parempi noin, vaikka herkkukauppojen katoaminen kulmilta kirpaiseekin...
PoistaNo niin, eilen oli ehkä tämän kesän viimeinen hellepäivä ja oli pakko lähteä polkemaan tuonne hautuumaalle, vaikka millään en olisi jaksanut Hangon reissun jälkeen, mutta tulipa mentyä ja hyvä niin. Sieltähän näkyy melkein sinun huvilallesi! Ihana, rauhallinen paikka melkein keskellä kaupunkia. Teininkin otin mukaan, tykkäsi myös; jos nyt hautuumaista voi tykätä.
PoistaHienoa että jaksoitte sinne vielä suunnistaa! Tulee hyvä mieli kun saa suunnitelman toteutettua ja muutenkin toi paikka on melko mykistävä. Karmivaa sinänsä että hautuumaalta näkyy huvilalleni ;)
Poista