25.6.14

Huvila meren rannalla

Luin Axel Munthen omaelämänkerrrallisen ja noilla sanoilla nimeämän kirjan jokunen kesä sitten. Kuvaus upean huvilan kunnostamisesta ja tontin raivauksesta työtunteja säästelemättä teki lähtemättömän vaikutuksen. Kaikessa siinä uurastuksessa oli jotain niin käsittämättömän palkitsevaa luettavissa tarinan melankolisuudestakin huolimatta.

Tänään nuo sanat palasivat mieleeni, kun aamulla astuin ulos pankista kesäiselle Aleksanterinkadulle. Olin kävellyt sisään tuiki tavallisena maijameikäläisenä, mutta ulos astelin helsinkiläismerenrantahuvilan omistajattarena, jihuu!

Kaksiviikkoisesta vauvasta saakka kesiään Kivinokan kesämaja-alueella viettänyt eläkeläinen oli juuri myynyt mökkinsä minulle. Etukäteen olin aprikoinut mahtaako hän kokea kovaa luopumisen tuskaa ja onko lohduttelullekin tarvetta, kunnes tuo teräsvaari heti kätttelyssä ilmoitti meidän olevankin jatkossa naapureita, hän kun asuttaa äidiltään perimäänsä viereistä mökkiä tätä nykyä. Papan pajatuksen päästessä loputtomaan vauhtiin aloin jo aistia mökkiin kohdistuvan rasitteen, ja mietin mahtaako kaupanpurkuperuste olla se että välittäjä jätti rasitteen ilmoittamatta... Noo, pitkällä pinnalla vaan...

Kivinokassa sijaitsee kuutisensataa lautarakenteista kesämajaa hyvin karsituilla mukavuuksilla. Välittäjä kuitenkin myy kohdetta nimellä mökki / huvila, ja koska mökkini sijaitsee aivan rannan, vieläpä ihanan uimarannan tuntumassa, on se kesämajan sijaan merenrantahuvila. Unelmien huvilahan siitä on tekeytymässä...



Unelmaan tosin on matkaa! Kuten rakas Tunja-ystävä totesi, niin onhan tossa tuunattavaa. Tai kuten raksaripaveljeni totesi kuvat nähtyään että onhan sulla jo Rissen (suvun luottoremontoija) numero, vai otatko heti? Huvila nimittäin on täysi mörskä täysin villiintyneellä pihamaalla. Ulkoa mökki näyttää kaipaavan lähinnä uutta ulkomaalia, mutta sisään lasikuistin huojuvalle lattialle astuessa tajuaa sen tarvitsevan myös paljon uutta lautatavaraa, ja sisällä huoneessa huomaa myös tunkille olevan käyttöä, kun tupa tuntuu kaatuvan ovella niskaan. Tai sitten se mitä huvilani eniten kaipaa, onkin puskutraktori! Mutta ei haittaa, tää on mun dream come true, josta tulee joka tapauksessa aivan unelma!

Kuopuksen mökinhankintaintoa hillitsi aika paljon tieto siitä että mökki, ei kun siis huvila, on sähkötön. Herkkupeppuni osoittautui myös kermapepuksi...  Kun yritin kaksosten kanssa virittää keskustelua mökin nimestä mm. huopakatostakin mieleen tulleella Villa Huopa -nimellä, en saanut vastakaikua. Neiti hyväksyi Villa Nutun, poika ei todellakaan. Nimikirjaimistamme muodostuva Villa Aapa aavan rannalla tuli myös tyrmätyksi. Kuopus jo hermostui ehdotusten sadellessa, ja totesi miehekkäästi että se on Mörskä, ei mikään muu!

Niinpä me sitten annamme muiden autoilla möksälle, ja ajelemme metrolla Mörskälle. Katsotaan tuliko nimestä lopullinen, vai voisiko sitä pitää vain työnimenä syksyyn saakka, jolloin ruma ankanpoikanen on alueella nyt vallitsevan kesärauhan päätyttyä kuoriutunut valkoiseksi joutseneksi..?

Eilen käynnistin kodin muuton fillaroimalla päivällä kaksosten kanssa pyörät ja kypärät tulevan kodin pyörävarastoon ja evakuoimalla illalla teinin kanssa parvekekasveja uudelle partsillemme. First things first! Tänään jatkoimme samalla periaatteella, kun nämä kuvat napsineen Rosan kanssa kärräsimme ensimmäisen muuttokuorman huvilalle: kiikkustuoli tulevalle patiolle (max. 7 neliötä...), pyyhetikkaat tulevia uintireissuja varten tai siis pyyhkeiden kuivattelua varten ja vielä pari ruukullista vihreää ennestäänkin kovin vehreälle (sirppiä pitää heiluttaa ennen leikkuria...) pihalle.



Olen niin onnellinen!
Monivuotinen haave on taas toteutettu, hyvä minä!
Minä, rouva merenrantahuvilan omistajatar. 
Ei tohon enää mitään voneja tai afeja kaipaiskaan...



 

18 kommenttia:

  1. Jee, tätä postausta minä olen odottanut! Parhaimmat onnittelut merenrantahuvilan omistajattarelle. Ainahan sitä näillä rancheilla on hieman laitettavaa, mutta sehän on vaan kivaa. Niin ja onnittelut sinne uuteen kotiinkin! Sulla on nyt aika paljon härdelliä monella taholla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Arvasinkin että olet odottanut, joten naputtelin tuoreeltaan vauhdilla niin että iltalenkkikaveri joutui jo hetken mua odottelemaan ;) Innolla odotan että pääsen laittelemaan. Pihaa voi jo siistiä kesällä ja sitten syksyllä täräyttää rempat oikein kunnolla alueen kesärauhan päätyttyä.

      Poista
    2. Niin ja kiitos onnitteluista kaupunkikotiinkin :) Ei tosiaan ole tekemisestä pulaa lähiaikoina... Onneksi ovat kivoja tekemisiä, niin niitä suorastaan innolla odottaa!

      Poista
  2. Onnea uuteen huvilaan! aivan mahtavaa! jos tarvit tuunaus/siivous/kitkemisjeesiä, niin kilauttele :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, antanen kuulua itsestäni :)

      Poista
  3. Mahtavan ihanaa, että teet rohkeasti kaikkea mistä olet haaveillut. Huvilasta tulee varmasti upea sun käsityötaidoilla. Ja laitapa viestiä, jos tarvitset talkooapua. Kyllä yksi pensseli kädessä pysyy tai voin tuoda vaikka soppaa talkooväelle. Tosta tulee niin makee!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, kiitos ja kiitos! Tästä tulee tosiaan niin makee, että joutunet harvase ilta polkaisemaan vähän pidemmän lenkin iltauinnille :)

      Poista
  4. Voi vitsi! Hieno juttu, onnea omistajallerelle ynnä jälkikasvulle! Tuostahan saa vaikka mitä, mahdollisuudet ovat miltei rajattomat. Mörskä nimi on hieno, voithan yrittää sitä Villaa siihen eteen vielä sovitella.Olisi mukavaa särmää nimessä, Villa Mörskä! Vanhemmillani oli aikanaan iso senkki, jota isäni nimitti römpsäksi, ja sillä nimellä se eli ja elää edelleen sisareni huushollissa. Ei sen nimi koskaan muuttunut muuksi, vaikka äitini koitti sitä lipastoksikin joskun nimittää, kukaan ei vaan sitä nimeä tunnistanut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :), hienoja nimiä römpsä ja mörskä, rakkaudella kait annettuja. Villa Mörskä voi olla lopullinen, tai nukkavierusta Villa Nukka, tai...

      Suuret on odotukset tän rempan ja tulevien mökkeilyjen suhteen!

      Poista
  5. Ihana kuva, näytät niin onnelliselta <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olo on niin onnellinen! Kaippa se sitten näkyykin, vaikka tuota kuvaa epäröin tänne panna, koska omasta mielestä näytin siinä muuttokuormaa hiki tukassa roudanneelta, meikittömältä ja about kampaamattomalta... Eli siis luonnonkauniilta :)

      Poista
  6. Onnea sinulle, rohkea mörskätär :) :)

    VastaaPoista
  7. Mitä mä sanoin, luksusta! Ja varsinkin kun sen saa laittaa hyvällä omallatunnolla juuri sellaiseksi kuin itse tahtoo!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sepä se! Kävin katsomassa myös tänä vuonna valmistunutta mökkiä, jossa oli aivan väärä ulkoväri ja ulko-ovi, hurjan väriset seinäpanelit, kolho keittiö ja kivinen polku ylös kallioiselle pihalle. Oli helppo tehdä päätös jossa kaiken saa panna tasan tarkkaan mieleiseensä kuosiin, oman näköiseen luksukseen :)

      Poista
  8. Ou jee! HS:n Nyt-liite on listannut TOP10-kesäkahvilat Hesassa. Ykkösenä Maijan munkit. Me uitiin nyt niin trendien aallonharjalle kuin vaan voi :)

    VastaaPoista
  9. Anonyymi27/6/14

    Tietokoneen vaihtamisessa on se iloinen puoli, että vain kaikkein tärkeimmät linkit tulee siirrettyä suosikit -osuuteen. Pitkästä aikaa nyt vierailin sissin blogissa... YES - onnea, ihanaa, upeeta!!!! Sä oot mahtava upea mörskätär :-) Olen niin niin niin ylpeä sissistä, wau! T:sis

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Wau, sis täällä :) Veli jo ilmoitti tulevansa huvilallani kahville jahka terassiKIN on valmis, joten tulkaa vaikka kimpassa ihailemaan Mörskää, meidän merenrantahuvilaa! Kiitos, ihanaa hehkutusta sis <3

      Poista

Kaunis kiitos kun intoudut kommentoimaan! Aina ilahduttaa lukea muiden aatoksia asiasta tai sen vierestäkin :)