Blogissa on ollut hiljaista. Elämässä ei. Sitä ja uutta tilkkupeittoa olen rakennellut pala palalta oman maun mukaiseksi, innolla sekä ilolla kumpaakin. Nämä kangastilkut ompelin 20*20 -senttisiksi blokeiksi jo vuosi sitten, kun tammikuun julistin tuolloin tilkkukuuksi, ja ryhdyin palalaatikkoa urakalla tyhjentämään. Kylkiinsä saivat saumat kaikki keskenään vähänkin samaa sävyä olevat jämäkankaat.
Tällaisia lieroja syntyy kun yhdistää 5 samansävyistä blokkia 6-senttisellä kaitaleella toisiinsa. Pötköjä tuli 10 kappaletta, ja niistä alkaa jo torkkupeitto tai muu mukavuus hahmottua. Inspiraatio on kova ja tekemisen ilo on taas löytynyt, hallelujah!
"Tällainentästäsittentuli"-kuvien julkaisua viivästyttää lähinnä vain se seikka, että seuraavalla kerralla tilkuissa värjäämme kankaita (viimeksi just noin 15 vuotta sitten itsevärjättyä keltaista ja oranssia vilahtaa ylläkin olevissa tilkuissa), ja se homma saattaa viedä niin mennessään, että tämä ompelus jää hyllylle huilailemaan. Vielä kun en ole sillä tasolla, jossa oma kone kaivettaisiin komerosta pöydälle, ja kotonakin ompelustyöt edistyisivät. Sitä odotellessa ja oikeasta suunnasta iloitessa...
Syntyi 10 vihreäsävyistä, 10 rusehtavaa, 11 kellertävää ja loppujen lopuksi jopa 21 sinisävyistä blokkia. Kangaskaupppaankin pääsin, koska taustaksi halusin ja sain mustaa kangasta pienenpienellä valkoisella kasvikuosilla. Siihen homma sitten tyssäsi silloin.
Joululomalta tilkkuterapiaan palatessa mietin mitä seuraavaksi ryhtyisin rupeamaan. Lapsille oli hankittu uusia sänkyjä, ja päiväpeitoille olisi ollut tarvetta. Muttei napannut se ajatus. Päätin ommella vanhoja keskeneräisiä töitä valmiimmiksi, kukaties siinä sivussa inspiroitua uusiinkin. Pötkylätehdas käynnistyi.
Tällaisia lieroja syntyy kun yhdistää 5 samansävyistä blokkia 6-senttisellä kaitaleella toisiinsa. Pötköjä tuli 10 kappaletta, ja niistä alkaa jo torkkupeitto tai muu mukavuus hahmottua. Inspiraatio on kova ja tekemisen ilo on taas löytynyt, hallelujah!
"Tällainentästäsittentuli"-kuvien julkaisua viivästyttää lähinnä vain se seikka, että seuraavalla kerralla tilkuissa värjäämme kankaita (viimeksi just noin 15 vuotta sitten itsevärjättyä keltaista ja oranssia vilahtaa ylläkin olevissa tilkuissa), ja se homma saattaa viedä niin mennessään, että tämä ompelus jää hyllylle huilailemaan. Vielä kun en ole sillä tasolla, jossa oma kone kaivettaisiin komerosta pöydälle, ja kotonakin ompelustyöt edistyisivät. Sitä odotellessa ja oikeasta suunnasta iloitessa...
Pala palalta kutakin kakkua nautiskellen.