keskiviikko 26. elokuuta 2015

Aurinkovärjäreinä

Saimme muksujen kanssa kutsun Marlen ihanaan kesäpaikkaan, jossa retkeilin jo viime kesänä hänen opastuksellaan. Nyt oli sovittu hyvissä ajoin kevätauringon vasta vienosti pilkahdellessa että kesän mittaan opiskelisimme hänen johdollaan kankaan aurinkovärjäystä. Asia josta en ollut aiemmin kuullutkaan!

Sovittuna päivänä, jo tovi sitten vielä lomaillessamme, sääennuste ja taivas lupailivat pilvistä harmautta, kosteaa kuuroilua ja mikä huolestuttavinta merimatkailua ajatellen: ukkoskuuroja!! Aamutuimaan aavistuksen hätääntynyt puhelu mantereelta saareen, jossa aurinko kuulemme paistoi kirkkaasti ja tällä tiedolla uskaltauduimmekin säätieteilijöitä uhmaten matkaan.

No, niinhän siinä sitten kävi että veimme sateen sinne mennessämme :(. Emme tosin onneksi heti kättelyssä. Saarta ehdimme kiertää ja historiaansa taas ihmetellä, vanhaa herraa eli Ukko-koiraa ihastella sekä varsinaiset värjäyspuuhatkin tehdä ennen isompia pisaroita.

Puuvillainen lakanakangas kostutettiin kauttaaltaan, levitettiin muovilla suojatulle pöydälle, ja sekoittelimme tekstiiliväreistä mieleiset coctailit, jotka sivelimme kankaalle. Värjäyksen päälle asettelimme emäntämme keräämiä, kuivaamia ja prässäämiä kasveja, askartelumuotteja ja nyöriä. Mitä vaan olisi voinut kankaalle asetella; näimme mm. ihanan saksipussin jossa sakset oli kuvioineet kankaan, ja sittemmin kangas oli vielä tikattu kuvion ääriviivoja korostellen.

Tämän jälkeen oli tarkoitus alkaa auringon paistaa ja vaikutuksensa työntää kosteasta kankaasta väri pois kuvioitavalta kohdalta. Näin ei nyt vaan käynytkään, päinvastoin alkoi pelätty sade (kesän 2015 keskeinen sääelementti) joten nostimme vauhdilla värjäyksen sateensuojaan auringonvarjon alle. Että sellaista aurinkovärjäystä tällä kertaa :D


Pieni pelko tai jopa huoli työn onnistumisesta alkoi nousta pintaan, mutta hukutimme sen komeaan kekoon ihania muurikkalettuja ne vielä hillolla ja kermalla kuorruttaen ennen merimatkaa takaisin mantereelle. Ukkoskuurot onneksi karttoivat meitä!

Ilma pysyi sateesta johtuen niin kosteana, ettei kangas kuivunut. Kun seuraavana päivänä aurinko meitä taas helli, nosti Marle työn takaisin aurinkoon jatkamaan työstymistä. Tuuli vaan oli yltynyt sen verran napakaksi, että kankaanpäälliset kuvioaihiot meinasivat lähteä lentoon, ja hän sitten pääsikin painoja niille asettelemaan. Tämä kangas onkin kenties ollut työläin värjäyksensä..?


Lopputulos yllätti meidät ihanasti! Sade ja tuuli eivät olleet päässeet tekemään tuhojaan, vaan värit olivat pysyneet siellä missä pitikin ja paenneet juuri sieltä mistä pitikin! Niin herkkää kuviointia kankaantäydeltä!


Pietaryrtti ja niittyorvokkeja
mikäli oikein muistan tai ainakin tunnistan ;)


Nyt edessä on se lähes vaikein osuus, tai ne kaksi vaikeinta: päättää mitä näistä ihanuuksista haluamme loihtia ja se loihdinta...

Ehdotuksia mihin aarteemme käyttäisimme?

 

6 kommenttia:

  1. Kivoja aurinkovärjäyksiä, ihanat nuo niittyorvokit:)

    VastaaPoista
  2. Kauniit hennot kuviot ja herkät värit. Niistä voisi tehdä vaikka kesäistä viirinauhaa, kirjankannet, kangaskortteja, pienet verhot tai ihan vaan pöytäliinana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, pitää tarkkaan ja huolella harkita... Pari viirinauhaa seisoo kaapissa vain kerta kumpaakin käytettyinä, eli jotenkin niiden käytössä pitäisi osata aktivoitua. Verhoja meillä ei käytellä, joten kortit alkavat tuntua nyt houkuttelevimmilta vaihtoehdoilta :)

      Poista
  3. Ehkä ensi kesään mennessä juuri oikea idea osuu kohdalle! Tytölle kässäpussi ja lopuista kesäisiä kortteja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varmasti jo siihen mennessä! Sitten onkin taas suorastaan tarve jatkaa värjäilyä :). Ihania pusseja tuosta saisi muutamankin... Kiitos kaunis vielä kerran huipusta päivästä luonanne!

      Poista

Kaunis kiitos kun intoudut kommentoimaan! Aina ilahduttaa lukea muiden aatoksia asiasta tai sen vierestäkin :)