18.9.15

Syyskuussa

Syyskuussa ei ole paljoakaan tullut blogia Päiviteltyä, mutta onneksi on kuitenkin paljon puuhailtu. On muiden menojen muassa aloitettu henkinen laskeutuminen syksyyn konkreettisesti laskeutumalla työkavereiden kanssa virkistyen Hämeenlinnan Aulangon kansanpuistossa 322 kaunista kiviporrasta kivisen karhuperheen luo, ja sama satsi noustu ylös juuri ennen nousua ja laskua näköalatorniin. Tehty siis porrastreeni heti aamutuimaan ja hoideltu päivän hyvä työ pois päiväjärjestyksestä.


Samaan aikaan on paistateltu mediassa antamassa lounastauon päätteeksi kuvaa ja juttua työnantajan henkilöstölehteen. Ei kansikuvatyttönä, eikä takasivun tyttönä, ihan vaan vatsansa juuri täyttäneenä keski-ikäisenä hallintobyrokraattina suuntaamassa syksyn koulutuksiin.


On haltioiduttu mukaansatempaavasta musiikista, korkeakulttuurista ja aivan mielettömän ihanasta ensi-iltatunnelmasta Oopperassa kummituksen ja äiteen kanssa. On visiteerattu Korkeasaaressa syksyisen virkeitä ja kumeasti karjahtelevia kissaeläimiä ihmettelemässä ja laskeuduttu lakkotunnelmiin pesueen kanssa tanssivaa poikaa seuraten. Omat kaksi aikoinaan tanssinuttakin poikaa ihastuttavat kyllä vielä enemmän...


On nautittu loppukesäisen synttärini kunniaksi järjestetyistä syksyisistä juhlista rapuja rouskutellen, ja jatkettu synttärijuhlintaa vielä parin muksunkin kanssa niin kumpainenkin kavereineen erikseen kuin vielä kerta kimpassa kolmistaan kummien, mummien ja muun suvun keralla.


On myllätty pihamaata ja siirrelty puskia kaupungissa maalla, on istuttu  mökkirannalla kaupungissa varpaat lämpimässä hiekassa nauttimassa auringonlaskupicnicistä ja huokailtu Pyykkipojan kanssa elon ihanuutta.


On viime syksyn kokemuksen innoittamana patikoitu taas Keskuspuisto päästä päähän ja tehty vähän siksakkiakin matkalla, kun on kosmopoliitille maalaiselle esitelty kaupunkia...


On vihdoin tehty sekin josta melkein koko kesän ehti haaveilla: nautittu Oopperaleipä legendaarisessa Palma de Pyyssä, Helsingin Työväen Pursiseuran Pyysaareen Olympialaisten kunniaksi vuonna 1952 avaamassa ravintolassa, ja hyvälle ruoalle huokaillessa ihmetelty sitä miten välillä matka niin lähelle voikin kestää niin kauan.


On myös toimittu kätevänä emäntänä ja lukuja vaille valmiina putkimiehenä, tai muuten vaan uteliaana vinkin testaajana ja avattu tukkeutunut viemäri pienellä pullollisella Fun-light mehua! Järkyttävää mutta totta. Sitä litkua ei mun muksut jatkossakaan juo silmäin asiaa kovana valvoessa!


Kaiken hurvittelun lomassa on pyöritelty tulevan työpaikan sisustussuunnitelmia ja työstetty organisaatiomuutosta. On niiden ohella väännetty kättä ja vähän rautalankaakin hommissa joissa ei hurrailla, mutta joiden vuoksi yöllä valvotaan. On varauduttu meistä moniin kirpaisevasti osuvien suunniteltujen leikkauksien aikaansaamaan suurlakkoon niin ohjeistaen kuin aamun pimeydessä fillarin lamppua etsien jotta pääsi töihin julkisitta. Lämmin syysaamu onneksi helli polkijan hipijää ja mieltä hyvissä ajoin ennen Henri-myrskyn lotinaa ja jyrinää.


Joogaankin on palattu vuosien tauon jälkeen, eli rapistuvalle kropalle jotain hyvää yritetään tarjoilla iltalenkkien jäädessä suunniteltua paljon harvemmalle toteutukselle iltojen pimeytyessä vähän liian aikaisin. Kuka nyt pimeässä uskaltais lenkkeillä..?

On tullut myös taas ryhdistäydyttyä ompelusaralla, kun on palattu kesätauolta tilkkuterapiaan ja sen innoittamana aloitettu kaksi uutta työtä, jatkettu yhtä keskeneräistä ja rykäisty alkulämmittelynä kuntoon tyttären jo pitkään odottelema korjausompeluskin. Niin mieli lepää vaikka selkää kolottaa aina jossain vaiheessa iltaa koneen ylle kumartelu. Millään ei malttais ootella kaikkien valmistumista ja taas uusien töiden aloitusta!


Ehkä mä jatkossa teenkin postauksia vain yhtä mittaa ja alvariinsa valmiiksi pumpsahtelevista tilkkutöistäni?!? Jospa sitten ei enää tarttis vastaanottaa toistuvia kunnianloukkausuhkailuviestejäkään hältä jota juttuni tuntuvan häiritsevän. Kuinka jaksaakin aina vaan (pelko perseessä) olla kiinnostunut mun elosta, vaikka kiinnostus lopahti kuulemma jo vuosia sitten?! Lopettais jo. No, toisaaltahan blogin käyntimäärät saattaisivat aivan tyystin romahtaa ;)

Tätä kaikkea on puuhailtu ja yhtä sun toista muutakin vaikka kuu on vasta vähän yli puolessa. Viikonloppu edessä ja sekin täynnään hauskaa ohjelmaa, kuten seuraavakin. Hauskuudelle on vahva tilaus maailman ympärillä muuttuessa kovaa vauhtia vähemmän hauskaksi. Tätä viikonloppua saa onnekseen aloitella illan kuistilla ommellen pimeän tuloon ja lukuisten kynttilöiden sytyttelyyn saakka, ja ennen ensi viikonloppua elää arkea monta päivää hienouksia siitäkin bongaillen ja kokien.

Ihanaa viikonloppua, ihanat!

14 kommenttia:

  1. Kulttuurin kyllästämä syksyn aloitus ei ole huono asia. Mutta nuo portaat, en pystyis ylös, mutta ehkä en myöskään alas. Pyysaari on unohtunut ihan kokonaan! Ennen siellä tuli käytyä useinkin veneellä. Joudunko käräjille vai suoraan jonnekin vankityrmään; tarjosin kesällä Fun light-mehua teille? Se on ollut ihan mun suosikkimehua. Onko se samaa kuin joku rööriroope? Nyt kyllä piiloudun jonnekin kaikilta äkäisiltä äideiltä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei ole ei, ihan mukavaa löhökesän päälle vähän kultturoida :) Mietinkin mahdatteko veneillä Pyylle usein. Noo, jätetään käräjät ja tyrmä väliin ja todetaan tiedon taas lisäävän tuskaa, sillä viemäri vetää nyt paremmin kuin Kodin putkimies -pullollisen päälle :/

      Poista
  2. Tuo Pyysaaren ainutlaatuinen ravintola on minullakin kuulunut yleensä ainakin kerran kesässä ohjelmaan ja olen sitä monille mainostanut. Harmillista, että tänä vuonna se on jostain syystä jäänyt väliin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vielä ehtisit huomenna, avoinna lauantain!

      Poista
  3. Mä jo ihmettelin, että mihin sä oot kadonnut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Blogipaussille ja muihin puuhiin. En sen kauemmas ;)

      Poista
  4. Onko siulla on ollut pitempi syyskuu kuin muilla ihmisillä? Mahdottoman paljon olet ehtinyt!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei kait, kyllä mä luulen kalenterissa olleen aivan saman määrän päiviä kuin muillakin ;) Ehkä lyhyeksi ajoittain jäävät yöunet ovat tuoneet lisäaikaa..?

      Poista
  5. Hengästyttävä määrä kaikkea kivaa tekemistä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hengästymistä mulle aiheutti lähinnä Aulangon about tuhat porrasta, mutta nekin onneksi kivoja :)

      Poista
  6. Mahtavan reipasta menoa! 😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mahtavia menoja on kivasti riittänyt :)

      Poista
  7. Oot sä vaan niin ihana <3

    VastaaPoista

Kaunis kiitos kun intoudut kommentoimaan! Aina ilahduttaa lukea muiden aatoksia asiasta tai sen vierestäkin :)