torstai 15. lokakuuta 2015

Silitys

Silittäminen ei ole mun vahvuuslajini, ei kartakaikkiaan! Ei vaikka hankin houkuttelevan laudankin. Luulisi tällaisella kuosilla ja väritykityksellä homman maistuvan, vaan ehei edelleen.


Vaatteet ovat enimmäkseen sellaisia silittämättäsuhtsiistejä niin itsellä kuin lapsosilla. Tilkkuilussa saumojen silittäminen onneksi vielä maistuu, koska onhan se siirtymä kohden aina valmiimman ja valmiimman näköistä pintaa.

Parvekkeella puoli vuotta oleillutta ompelukonetta sisään yöpakkasilta suojaan kiirehtiessä ompelin äkkiä valmiiksi isot työt, maton kantit neidin huoneeseen ja keväisen peitto-ompelukseni. Valmiiksi ja valmiiksi... ei vieläkään peittoa aivan valmiiksi, mutta yhden vaiheen osalta valmiiksi. Nyt on päällinen ja taustakangas valmiina tikattavaksi. Sitten enää reunakaitaleen kiinnitys ja simbsalabim, tämän vuoden toinen peitto onkin valmiina! Ensimmäisen tein kuopukselle, jospa tämä päätyykin pinkistä pitävälle neitoselle. Tänä kesänä kun tämä ei päätynyt Villa Mörskälle päiväunipeitoksi...


Silitin ja viikkasin kankaat, kädellä vielä vähän työtä paijasinkin. Itseäni silitin henkisesti olkapäälle kuvitteellisen rästilistan lyhennyttyä taas yhdellä kohdalla. Kaiken maailman listoja sitä mieleensä kerääkin painolastiksi, kun hauskasta ja antoisasta harrasteestakin sellaista kehittelee!
 
Zen-quiltiä ommellessa ois voinut kyllä himpun Zen-henkistyä tässä asiassa..!
 
 

14 kommenttia:

  1. Mä inhoan shilityshtääää...Ostan mielluummin teepaitoja joita ei tarvi silittää...Pakko tunnustaaa, että Malesiassa oli pesulapalvelut halpaa kuin saippua...Vein joitakin kertoja pellavavaatteita pesulaan pestäväksi ja silitettäväksi. Ihan sen takia, kun inhosin silittää niitä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä kans! Pellavat ripustankin aina kuivumaan henkarille niin ettei edes synny tarvetta silittelyyn, koska tykkään niiden luontaisesta lookista. Tai ehkä oon alkanut tykätä siitä just silittelystä epätykätessäni ;)

      Poista
  2. Kaunis on laudan päällinen ja voit ihailla sitä käsityöproggiksissa.Usko tai älä, silitin eilen lakanapyykin! Ihan sen vuoksi, että ne oli ulkona kuivuneet ja silloin niistä tulee silittäessä hyvä tuoksu. En muuten olisi. Ompeluhommat silitän tietenkin! Hyvä, että koneesi pääsi jo sisätiloihin. Muuten se olisi voinut paleltua kuoliaaksi, vaikka vankkaa tekoa onkin. Ainakin sille olisi pitänyt vaihtaa talviöljyjt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ulkona kuivunut tuoksuu kyllä niiiin hyvälle! Eksoottista herkkua tätä nykyä :( Nautit varmasti tuoksusta, tuoksuuhan jo puuvilla itsessäänkin hyvälle raudan alla.

      Mäkun en osaa noita öljyjä vaihdella, niin ois keikkaa pukannut sulle ja öljykannullesi jos koneeni ois päässyt paleltumaan ;(. Melkoisen huulenheiton kohteeksi se reppana on jo päässytkin kun ollaan vitsailtu mitä huollossa ois mahdettu tuumia jos oisin kiikuttanut paleltuneen Singerin sinne...

      Poista
    2. Aina valmiina öljypurkkien kanssa. Voisi joskus ihan perusöljyn sijaan laittaa vaikka sitruunalla maustettua öljyä. Olisi myös tuoretta tunisialaista öljyä. Siinä on semmoinen pieni happo, oikein hyvää. Sopi hyvin vessan oven saranoillekin.

      Poista
    3. Partiolainen ;) Sitruunalisuke saranaöljyämisessähän toimisi pirteänä huonetuksunakin varmasti...

      Poista
  3. Kaunis paratiisikangas, ei ainakaan välineisiin silitys töki. Kun olin lapsi, äitini silitti ihan kaikki, alushousutkin. Ei ole minuun periytynyt tuo ominaisuus, onneksi...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei töki, sillä rautakin on siskon lahjoittama huippuhyvä versio nimenomaan lieventämään mun silitysinhoa. Entinen työkaveri silitti miehensä kalsareiden lisäksi tämän farkkuihin prässitkin. Kaukana ollaan siitä... onneksi :)

      Poista
  4. Nykytrendien mukaan seisaallaan silittäminen on suorastaan kuntoiluun verrattava suoritus. Minunkin silittämiseni rajoittuu tilkkuiluun. Vaatteet ja liinavaatteet prässään höyryprässillä. Trikoisiin höyryprässi on lyömätön. Tilaa se tietysti vie.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uuh... ehkä mä rupean entistä uutterammin seisomaan töissä työpöydän äärellä ja ravaamaan jumpissa kun taas sain kortin hankittua. Eikö ne kompensois silittämättömyyttä tai ainakin sen vähäisyyttä?

      Taloyhtiössä on onneksi iso kuivaaja jossa pyyhkeet kuivuvat ihanan pehmeiksi ja tuulihuone, jossa lakanat kuivuvat naruilla niin sileiksi että huolellinen viikkaus riittää. Mankeliakaan ei tule kovin usein käyteltyä. Tärkeintähän on että saa nukkua rapisevissa lakanoissa, vai mitä :)

      Poista
  5. Rrrrrakastan silittämistä, se on niin meditatiivista (hih...). Silitettävien pinon korkeudesta päätellen tarpeeni tietoisuuden tilan saavuttamiseksi on vähintäänkin satunNainen... ;o)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, hyvä että satunNaista meditointia ohjelmassa. Mulla ei :/

      Poista
  6. Kiitän ja kumarran sitä tahoa, joka on meidän talopesulaan päättänyt hankkia kuivausrummut. Ah sitä pehmeyttä minkä jälkeensä jättää pyykkeihin. Lakanat pyöräytän pari kierrosta ennen kuivaushuoneeseen ripustamista, siinähän tulee samaan syssyyn pehmeys ja sileys.

    Juu siis asetun sille puolelle jossa seisovat silitystä inhoavat. Juhlavaatteidenkin silityksestä yritän päästä höyrytyksellä, ihan vaan kylpyhuoneeseen suihkun ajaksi roikkumaan. Joskus toimii joskus ei...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä kuivaajat ja kuivaushuoneet ovat ihan parasta ulkokuivatuksen jälkeen keksittyä! Ai vitsit, tota suihkuhöyrytystä en ollut hoksannutkaan, kiitos vinkistä :)

      Poista

Kaunis kiitos kun intoudut kommentoimaan! Aina ilahduttaa lukea muiden aatoksia asiasta tai sen vierestäkin :)