29.12.17

Heksakonimania

Syyskausi tilkkuterapiassa meni Suomi100-peiton blokkeja surautellen ja välitöinä heksakoneja nysväten. Yksi ryhmäläisistä ja vetäjä kun olivat niitä tehneet ja kas kummaa; hetken päästä useammallakin meistä oli käsityö työn alla.


Marle-opemme lelli minua näin sydämellisillä pahveilla. Eihän tällaisia voi työstää kuin suu messingillä ja sydän kiitollisuutta tulvillaan <3


Välillä tuntui kuin olisi ollut casinolla pelimerkkipinoja lajitellessani ;)



About tähän vaiheeseen tyssäsi tämä työ kun peitontekointo taas löytyi. Se mitä tästä kenties jo ensi vuonna valmistuu on vielä salaisuus. Minullekin. 

Ensi vuotta odotellen...


27.12.17

Suklaatia puutarhurille



Nämä ihastuttavat herkut sain lahjaksi ja söin nautiskellen jo aika päiviä sitten. Mieli teki silti vielä ladata kuvamuistot niistä teidänkin ihasteltavaksi. Uskonette puutarhurin olleen liikuttuneen onnellinen tällaisesta huomioimisesta??


Näitä söi yhden kerrallaan, siis yhden päivässä. Totaalisen eritavalla siis kuin männäpäivien Fazerkonvehtimätöt...

Kiitos vielä kerran <3


22.12.17

Peitto edistyy

... sangen hitaasti mutta edes varmasti! Hyvin laiskasti on päivittynyt myös tämä blogini, anteeksi siitä te armaat. Tarkoitus ei ole ollut ryhtyä tyystin radiohiljaiseksi, mutta loppusyksyn tuntuu täyttäneen monet isot ja aivan uudet asiat, joten tämä vanha ja tuttu, mutta silti kovin tärkeä, jäi paitsioon. Ehkä uutena vuotena sitten taas uudella innolla? 

Suomi 100v. juhlittiin pitkän kaavan mukaisesti pitkin vuotta, ja huipennettiin kuun alkupuolella niin valtiollisen suuriin kuin omiin pieniin juhliin. Suomi100-peittoni ei puolestaan ompeloitunut juhlavuonna vielä aivan valmiiksi, mutta päällinen kuitenkin kasaantui, vanu ja taustakin on jo neuloilla päällisessä kiinni. Vain tikkaus ja reuna puuttuvat. Lähes kääriytymisvalmiudessa siis jo...


Roadmappikin piti laatia jotta blokit sai sävytettyä mieleiseen järjestykseen ja vielä kulkemaan "aaltoilevasti". Juuri ja juuri riitti aivokapasiteetti tähän ;)


Viimeiset kuukausittaisista blokeistani tein kahden sijaan kolmena kappaleena, jotta haluttu torkkupeittokoko toteutui. Saivat sävykseen violettia ja oransseja. Yhä edelleen jaksan hämmästellä sitä että kangasvalikoimastani löytyy nykyään myös violettia, entistä inhokkiani. Vieläpä itse värjäämänäni!! Kyseessä lienee yksi keski-ikäistymisen mukanaan tuomista muutoksista..?




Blokit ovat paria ruusua lukuun ottamatta tähtiä, joten tämä työ lienee ns. jouluruusujen ja -tähtien myötä riittävän jouluisa leppoisien pyhien toivotteluun varsinaisten jouluompelusten jäätyä tänä vuonna osaltani ompelematta.

Hyviä pyhiä ja paaaaljon suklaatia siis kaikille <3