29.9.13

Voi suloisuutta!

Pikkuveli oli yökylässä isoveikalla. Asunnon toisessa päässä saakka. Aina yhtä suuri, ilahduttava ja suloisen hellyttävä seikkailu.

Kumpikaan nuorista miehistä ei paljoakaan panosta sänkyjensä petamiseen. Eivät siis petaa ellei joku vieressä käskytä. Ja se joku sitten päälle vielä korjaa päiväpeittoa suoraksi ja koristetyynyjä oikein päin.

Meinasinkin lentää pyllylleni kun kävelin esikoisen huoneen ohi ja näin mitä kuopus oli siellä puuhastellut aamutoiminaan. Näin hienosti pedattua sänkyä meillä ei ole nähty toviin!!! Siis lasten petaamaa sänkyä...


Isovelikin oli tainnut hämmästyä, koska oli yrittänyt kertoa veljelle päiväpeiton kuuluvan hänelle. Olisiko ehkä juuri tänään aikonut pedata sänkynsä???


Yleensä yökyläily kestää vain yön yli, ja sitten on tehty paluu peittojen kanssa omaan kerrossänkyyn. Tätä asetelmaa ei kuitenkaan tohtinut rikkoa, joten yökyläily jatkui ja jatkui... Oli tainnut pikku-ukko laskea varman päälle. Se mies totisesti tietää miten saa tämän mamman heikoksi! Lutumussukkani mun.

Näihin kuviin ja näihin tunnelmiin:
mukavaa Mikaelinpäivää, suloisten enkelien juhlaa!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kaunis kiitos kun intoudut kommentoimaan! Aina ilahduttaa lukea muiden aatoksia asiasta tai sen vierestäkin :)