maanantai 10. maaliskuuta 2014

Rinsessa Ruususen tyyny

Seminoleja harjoitellessa tuli tehtyä myös punavalkoista nauhaa ruusuista ja ruuduista, ja purettua nauha lopputulokseen  tyytymättömänä. Äsken kaivoin palat esiiin, ja joko parin suuremman työn jatkoa lykätäkseni tai sopivan kevyen välityön tarpeessa hurautin palat takaisin yhteen, nyt vain ihan eri järjestykseen kuin viimeksi. Työn reunoille ompelin vielä muorin puhkinukutun kapiolakanan ruusuisia reunapitsejä.



Tikkasin työn tiiviisti vanuun ja aluskankaaseen kiinni. Takapuolelle ompelin lisää lakanaa pitsillä ja ilman pitsiä. 


Väliin pujotin möyheän 50*50-senttisen untuvatyynyn. Koko ajan ommellessa mielessä oli ystävän punavalkoinen kukkasohva. 


Tyyny päätyikin hyvillä mielin tästä tuolista kuvan oton jälkeen kaappiin, ja kait edelleen sille kukkasoffalle, jahka seuraavan kerran taas suuntaamme heidän herkullisten ruokapatojen äärelle.


Kaapissa seisottamisen arvoista.


9 kommenttia:

  1. hieno, taas jälleen kerran. miten myöhään oikein valvot ? :)))))))) mummoni teki minulle aikoinaan ihanan tyynyn ja pidän siitä todella. kuvioina metsämansikoita ja mansikankukkia :) käsityömummoni.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, mummon tyyny kuulostaa ihanalta aarteelta <3 Mä olen iltauninen, ja muutenkin meidän kakofonisessa elossa pyrin lopettamaan ompelun ajoissa muun perheen kotiutuessa. Illat istun hiljaa (soffan)nurkassa virkkaamassa silloin kun en passaa ja kuskaa pesuetta ;)

      Poista
    2. Metsä- tai ahomansikka on yksi suurimmista suosikeista niin kukkana kuin makuna. Siinä on tavallisuudestaan huolimatta jotain niin ylellistä ja nostalgista, etten äkkiseltään edes keksi sille kilpailija!

      Poista
  2. Raikas tyyny! Minä olen yrittänyt ratkoa pitsejä vanhoista lakanoista ja tyynyliinoista. Ovat niin pienillä pistoilla ommeltuja ja vuosikymmenien saatossa ompelulanka on lähes liimaksi muuttunutta, että hidasta on purkaminen. Irroititko sinä pitsit lakanasta kokonaan?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, kiva jos tulee raikas fiilis!

      En irrota pitsejä lainkaan, päinvastoin tähänkin vetelin koneella käsiompeleen päälle pientä siksakkia, koska alkuperäiset ompeleet ovat kauniita, mutta osin aina hapertuneita. Jätän siis alkuperäisen lakanakankaan kummallekin puolelle ja hyödynnän sen osana valmista pintaa. Pelkään että pitsit hajoavat, jos ryhdyn ratkomaan. Eikä sellaiselle oikeastaan ole onneksi ollut edes tarvetta :)

      Poista
  3. Ok. Minulla pitsit kestää ratkomisen ja nämä on ommeltu ihan koneella ja pistonpituus on varmaanollut puoli milliä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rauhallisia ratkomissessioita sinulle siis!

      Poista
  4. Kivasti toteutettu tyyny! Missäköhän ne anopin kapiolakanat onkaan jemmattuina...? :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Nyt vaan kaappeja penkomaan ja välillä niitä aivan liian hyviä jemmoja etsiskelemään :)

      Poista

Kaunis kiitos kun intoudut kommentoimaan! Aina ilahduttaa lukea muiden aatoksia asiasta tai sen vierestäkin :)