maanantai 31. elokuuta 2015

Omppupomput

Marle toi Mörskällä visiteeratessaan tuliaiseksi kaiken muun ihanan ohella Lapuan kankureiden palttinaisen pyyhkeen. Pääsi saman tien toinen pyyhe vaihtoon pyykkipussiin, ja nyt herkulliset omput virittelevät kauniisiin (mutta myös haikeisiin, nyyh nyyh) syystunnelmiin. Värit ovat vielä aivan kesää, mutta kuvaan liitän kyllä vahvasti myös syksyisten omenoiden imelän tuoksun ja kirpakat kelit joissa omppuja puun alla keräillä.


Pakastimeen pariinkin otteeseen torilta kerättyä mustikkasatoa (juu-u, tiedän nyt olevan ennätyshyvä mustikkavuosi, tiedän pitäväni marjastuksesta, mutta tiedän myös menettäneeni lähivuosina kaksikin rakkainta marjapaikkaani ja tiedostan / myönnän olevani oikeutettu suruaikaan niidenkin menetyksen osalta) survoessa käteen osui muutama iso purkillinen viimesyksyisiä omenasoseita ja -hilloja. Kuinkas ne sinne olivatkaan jääneet pyörimään..?

No, löydön myötä ei ole mitään välttämätöntä pakotusta päästä omppupomppuja poimimaan ja keittelemään, kun on täten selvästi käynyt ilmi ettei omenapiirakankulutus taloudessamme ole niin suuri kuin olen viime syksynä olettanut. Tai noh, olisihan se varmasti just niin suuri ja kukaties suurempikin jos joku niitä jatkuvasti tyrkylle leipoisi. Onneksi ei leivo :)

Tämän syksyn omenasato taitaa suosiolla jäädä osaltani ihan omppupuuttomalla Villa Mörskällä sijaitsevien pehmeiden tekstiiliomenien ihailuun. Miellyttävät silmää, tuntuvat käteen ihanan karhean pehmeiltä eikä madoista ole pelkoa.

Omena päivässä pitää lekurin loitolla... Mulla terveyttä riittänee siis tuhdisti näiden myötä!!

Aurinkoista kesän viimeistä päivää, ystävät!
 
 



 

8 kommenttia:

  1. Kesän viimeisenä päivänä aurinko juhli kanssasi, rakas muru <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin teki, täydellisen ihanan päivän aamusta iltaan! Hyvä kesä takana :)

      Poista
  2. Mä en ole koskaan välittänyt omenasoseesta. Lapsena sairastin usein korvatulehduksia ja siihen maailman aikaan niitä hoidettiin korvaklinikalla. Ja puhkottiin kanssa. Omenasose on aina maistunut mun suussa samalta miltä tuolla klinikalla haisi. Ymmärrettävästi ei päässyt soseet millekään sijalle mun herkut listoilla :D

    Vaan onpahan kaunis tuliaispyyhe.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hui, hui, hui, ei tasan maistuisi mullekaan tuollaisilla muistoilla :/ Pyyhe on kaunis, keskitytään siitä nautiskeluun ;)

      Poista
  3. Kaunis tuliainen! Löysin pakkasesta mansikoita 2012. Meillä ei pakastettu tänä vuonna mansikoita...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin on! Meillä mansikat loppuu aina kesken, mutta tänä vuonna myönsin itselleni että oikeastaan inhoan niiden pakastamista, joten hankin tuplasti mustikoita. Olivat niin ihania pakastaa!!! Ja ovat niin terveellisiä :)

      Poista
  4. Omenahillot saan äidiltä tarvittaessa ja mansikat ja mustikat löytyy suurimmalta osin kaupasta hankittuina. Vadelmat kerää Pertti ja siinäpä ne sitten onkin. Minulla on lahjaksi saatu omenapuu möksällä, mutta ei omenoita. Se on niin nuori ja kokematon vielä. Ihan hyvä nauttia omenoista vaikka pyyhkeen kulmaa hiplaamalla : ) ja myöhästyneet onnittelut <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä Marjastussysteemi ja ilmeisen hyväksi havaittu :) Anna omppupuun vaan rauhassa kerätä vielä tovi kokemusta...

      Kiitos, onnelle on tarvetta jokaisena päivänä!

      Poista

Kaunis kiitos kun intoudut kommentoimaan! Aina ilahduttaa lukea muiden aatoksia asiasta tai sen vierestäkin :)