1.11.16

Syyslehtiä

Viimeisimpänä työnä valmistuivat viime viikolla nämä kaksi patalappua. Viimeiset syyslehdet putoilivat puista, ja minä tuhelsin pari lehteä lisää paper piecing -tekniikalla. Siitä onkin jo vuosia aikaa kun olen viimeksi paperikaavalla ananasta ommellut, ja olin aivan jo kuvitellut tässä välissä ettei moinen nyhräys olisi mun lajini lainkaan, vaan niinpä jälleen kerran huomasin olleeni väärässä, sen verran hauskaa puuhaa kun tämä olikin!

 
Kuten kuvasta näkyy, on matkan varrella tapahtunut selkeää oppimista: tekniikan haltuunoton jälkeen osasin toiseen lappuun jo sommitella väritkin niin että työhön sai syvyyttä = en enää ommellut ummikkona kahta samaa, vaaleaa sävyä vierekkäin kuten alla olevaan, ensimmäiseen patalappupintaan surisuttelin. Vanhenevakin rakki oppii siis uusille tavoille, ainakin välillä...
 

Taakse ompelin simppelit värisuorat vähän vinksalleen. Enemmänkin olisivat voineet mennä... Ehkä tässä vaiheessa päivitystä työn kuosit ja sävyt ovat kenties alkaneet jo tuntua kovin tutuilta..? Juu, saa nauraa, mutta juttu on nyt tosiaan se että mulla on itsevärjätyistä kankaista patalappuihin soinnutettu päiväpeitto, meikkikoppa ja tunturissa tekeytynyt nesessääri. Ihan sitten vaikka siltä varalta että sänky ja meikkipaikka oisvat joskus tulevaisuudessa hellan kulmalla...

Tiedoksi sitten samaan syssyyn vielä sekin että nyt pari viime vuotta ympärivuotisesti käytössä olleet joulupannulaput pääsivät näiden valmistumisen myötä pyykkiin ja takaisin sesonkipannulapuiksi (toisin kuin nämä syksyiset talven tullessa...).  Ne kaivetaan käyttöön taas viimeistään kuukauden kuluttua kun glögikattiloita oikein urakalla kuumennellaan. Nämä epäsesonkipannulappuni taasen korkkasin käyttöön noukkimalla uunista tuotapikaa tulevan joulukauden varaslähtöjoulutorttupellillisen...

Voi tätä naisen logiikan ihanuutta :D

 

6 kommenttia:

  1. Miksei sitä oppisi, ei se ole ainoastaan nuorempien etuoikeus. Päälimmäinen on kieltämättä värisommittelultaan parempi, pidä se aina päällimmäisenä! Sitten joskus miljoonavuoden kuluttua on niin tyylikästä vanhustentalossa asua, kun omassa pikkuisessa huoneessa kaikki värit sointuu upeasti! Patalappuja ei ehkä siellä tarvita, mutta niitä voi käyttää vaikka polvenlämmittiminä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai kuinka hieno ajatus! Siis tuo polvenlämmitin. Tuon ekan pannulappujen järjestyksestä olinkin jo ottanut käyttöön :D

      Poista
  2. Paper piecing-harjoittelu on täälläkin toivelistalla kun vaan ehtisi:(
    Säästä vaan patalappusi saat sitten siellä vanhainkodilla esitellä aikaansaanoksiasi....vaikka tästä aiheesta voisi puhua vaikka mitä ja kuinka pitkään, siis vanhainkodista ym.
    Kuitenkin on tarkoitus sanoa että hyvät syksyn värit on patalapuissa:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ja eikun ryhdyt rupeamaan vaan, kummasti sitä aikaa tuntuu niin sitten lopulta aina löytyvän. First things first ;)

      Poista
  3. Tottakai päiväpeiton ja patalappujen tulee olla sävy sävyyn, eikö muilla sitten ole? Paper piecing on hauskaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, eikö muka ole?!? Äkkiä ompelemaan jollei ;). Totta, hauskaa oli ja uutuudenviehätystäkin.

      Poista

Kaunis kiitos kun intoudut kommentoimaan! Aina ilahduttaa lukea muiden aatoksia asiasta tai sen vierestäkin :)