18.4.17

Orvokkini tummasilmä

Orvokkini tummasilmä,
kultasydän pieni.
Katsot aina lempeästi
kun käy luokses tieni...
 
Kovin helposti olisi voinut ennustaa tulevan korvamadon, kun tätä paperpiecing-työtä lähdin kasaamaan! Otin kuitenkin riskin, sain tietenkin tän korvamadon, mutta sainpahan myös ihanan uuden tyynynpäällisen.
 
Orvokki oli yksi Marlen meille tilkkuterapiaan kevätkaudeksi ohjelmoimista töistä, ja ajatuksena oli mahdollisuus liittää tämä kaunokainen osaksi Suomi100-työtä. Mun satastyössäni vaan värit ovat aivan toista maata kuin tässä väritykseltään selvästi isänmaallisemmassa työssä, joten skippasin tämän blokin peitosta ja toteutin sen ihan erillisenä työnä.
 
Tyynyhän siitä sitten muutamalla kehyksellä tietenkin tuli. Tietenkin sillä että erään tilkkukollegan mielestä mulla tilkkutyynyjä on jo enemmän kuin tarpeeksi, ja kohta alan ollakin hänen kanssaan asiasta samaa mieltä. Mutten aivan vielä, ei malta...
 
 
Violetteja on kukassa kahta hieman eri sävyä. Pilvisenä päivänä napsastussa kuvassa se tosin ei juuri näy, livenä onneksi erottuu. Niiden lisäksi itsevärjättyä puuvillaa on vaaleansininen terälehti ja keltaiset silmät. Täplikäs sininen ja vihreä ovat löytäneet tiensä mulle Eurokankaan pakoista, ja valkoinen on todennäköisesti muorin siskon vanhaa kapiolakanaa. Edesmenneen lakanan jo edesmenneen käyttäjän paljastaa kaunis nimikointi AH pitsin yllä. Kuvassa sitä ei juurikaan erota, kauniin pitsin kyllä. 


Työn valmistuessa tajusin että kyseessä voi olla myös rakas muorini neitonimellään. Valitettavasti enää en voi kysyä niin Annalta kuin Almaltakaan kumpi Heikkilän neito nimikirjaimensa tuohon on kirjonut. Onnea on kuitenkin voida pitää kaunistusta taas esillä.


Hyvin istuu mun terassilamppujen värimaailma tyynyihinkin. Tai tyynyt lamppuihin. Lamppuja kun löytyy vielä yksi kirkkaan vihreänäkin ;)

Itse hoidin kukkamaani.
rikkaruohot kitkin.
Vettä kannoin iltasella
rantatietä pitkin...
 
Voi kunpa olisi jo kesä ja pääsisi kanniskelemaan vettä kukilleen! Onneksi sentään aurinko paistaa jo ihanan kirkkaasti. Kyllä se lämpökin sieltä tulee...
 
 

13 kommenttia:

  1. On se vaan niin ihana! Kukkia on melkein pakko laittaa tyynyihin ja torkkupeittoihin, kun tuntuu ettei niitä luonnossa näe vielä hyvään toviin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nih, kiitos että sen ompelutit! Olin ihan kuvitellut hakevani pääsiäisenä puutarhalta oikeita orvokkeja, mutta eipä niitä sitten lumen sekaan kaivannutkaan. Toi orvokki sai riittää pihan puolella ainoana kukkana vielä.

      Poista
  2. Nyt se korvamato on täällä. Yksi laulutaidoton täällä veisaa nuotin vierestä viisua. Komea on tyyny. Nätti on myöskin kuvassa näkyvä sydäntyyny.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi voi ja anteeksi!! Jospa se lauluääni siitä silenisi ja taito kohenisi veisatessa..? Kiitos ja kiitos, sydän onkin jo "ihan vanha", mutta näyttää uudemmallta upouuden vieressä :)

      Poista
  3. Onneksi sohvatyynynpäällisiä voi vaihtaa vuodenajan ja mielialan mukaan. Ei niitä liikaa voi olla. Ihana orvokki tuo kevään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, tuohon tulen vetoamaan! Vuodenaikøja on vain neljä, mutta mielialojahan voi olla loputtomiin... Orvokki jos mikä on kevättä; kaunis ja tuoksuva lupaus kesästä.

      Poista
  4. Komia orvokkityyny ja myös katselin sydäntyynyä, hienosti sointuu terassilamppuihin tyynyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ja eiks vaan!? Tsäkällä mätsäs värit. Tai sitten alitajunta oli ohjaillut mua ompeluksissani...

      Poista
  5. On se komia! Ja parveke myös

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Viherpeukalot syyhyten odottelen että pääsis kunnolla komistelemaan parveketta :)

      Poista
  6. Teillä kyllä osataan, lamput ja tyynyt sävysävyyn! Orvokki oli äitini lempikukka ja ainahan siitä äiti tulee mieleen kun kukan näen. Kaunis toteutus ja vielä perinteitä vaalien. Olet nerokas.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jepjep, kokonaisuus ennen kaikkea ;) Orvokki on varmasti aika monen lempikukka, ja joka tapauksessa kukka joka tuo muistoja mieleen <3 Kiitos ja voih KIITOS, alkaa jo ihan punastuttaa!

      Poista
  7. Kaunis tyyny, eikä niitä tosiaankaan ole koskaan liikaa. Hyvä idea käyttää pitsilakanaa takaosassa!

    VastaaPoista

Kaunis kiitos kun intoudut kommentoimaan! Aina ilahduttaa lukea muiden aatoksia asiasta tai sen vierestäkin :)