tiistai 15. elokuuta 2017

Tunturissa tuuli

Aiempi makuupussipostaus liittyi menneeseen huiman upeaan ja ikimuistoisen hauskaan kesälomamatkaan Lapin käsivarren kupeessa, kainalossa kenties. Pitkin talvea ja kevättä olimme ystävän kanssa treenailleet päivävaelluksia metsäretkien muodossa, mutta kesälomalle jäädessäni heitin rinkan ensimmäistä kertaa eläissäni selkään, ja lensimme tunturin juurelle. Rovaniemeltä kutsutaksi kuskasi meidät Hettan kylään, josta poika surautti meidät tervalle tuoksuvalla veneellään kapean Ounasjärven yli.

Heitimme vastarannalla hyttysmyrkyt iholle ja rinkat selkiin. Seuraavat 55 km Hetasta Pallakselle olisimme aivan omillamme. Hetken saattoi mietityttää mihin olimme ryhtyneet, mutta se tunne katosi nopeasti, eikä palannut seuraavien päivien mittaan koskaan takaisin.





Viiteen päivään mahtui uskomaton seikkailu monine ihanuuksineen! Kauniita pitkospuita, käsittämättömän ihania tunturijärviä, karuja kivikkoja, kirpeän raikkaita tunturipuroja (edellisviikon lumimyräkän sulamisvedet pitivät vedet todella raikkaina) ja lujaa uskoa meihin. Me teemme tämän, ja niinhän me teimmekin!



Kuivamuonaa pussitolkulla trangian pehmittämänä, proteiinipatukoita herkkunälkään päiväkaffeilla, yöpymisiä tuvissa ja uusia tuttavuuksia niissä ja tuntureillakin. Tupasvillan lumoavaa huojuntaa ja jylhiä aarniokuusia. Kivisiä polkuja ja pehmeitä mättäitä, soitakin tarvottavaksi.



Jalka-spa päivän vaelluksen päätteeksi hyisessä tunturipurossa jos mikä oli luxusta! Porot eivät meistä häiriytyneet, joten äkkiä mekin opimme olemaan niistä häiriintymättä. Sopu antoi sijaa. Moni poro tosin varmasti väisti suosiolla kikatustamme kuultuaan...



Huipulla tuuli, se tuli nyt todistettua! Ihanasti piti tuuli sääsket loitolla meistä. Nokikattilakaffet piristivät ja luonnon upeus mykisti. Mykistää edelleen. Puhelimen muisti paukkuu kuvista, ja silti tänne saa ladattua vain jokusen. Osan parhaista paloista, suuren osan jäädessä vielä oman pään prosessoitaviksi.



Suorin reitti tunturijonoa ylös ja alas Hetasta Pallakselle on 55 km. Sen lisäksi lisäkilometrejä kertyi parisenkymmentä yöpymistupien ja lounaskotien liepeillä sekä paluulentoa odotellessa tekemältämme päiväretkeltä Pallakselta alaspäinkin. Tätä prosessoidumpaa matskua aiheesta löytyy mm. Luontoon-sivustolta.



Ruohokanukkaa mattoina ja suomalaista villiorkideaa, Lapin kämmekkää pääsi ihailemaan aivan lähietäisyydeltä. Henkeäsalpaavaa kauneutta.


Finavia helli kentällä kiikkustuolirivistöllä kotiinpalaajia. Kiikussa oli hyvä katsella koneen rullausta kentälle, ja hihitellä vielä monet asiat läpi. Olihan takana kokemus, joka ei varmasti jäänyt ensimmäiseksi ja viimeiseksi Lapin vaellukseksemme!! Seuraavan suunnittelu kun alkoi jo kiikuissa.


Upea matkanjärjestäjäni referoi reissumme sanoihin jotka kuulostivat korvissani runoudelta ja nostivat kyyneleetkin silmiin:
 
"Lähtökahvit Takana 75km patikointia, aikas monen tunturin ylitystä, pehmeitä metsäpolkuja, kovia ja karuja kivikkoja ja kallioita, upottavia soita, tunturipuhurin kuuntelua. Kylpemistä jääkylmissä tunturipuroissa, silkinpehmeän tupasvillan kutittelua poskelle ja makuupussiin kääriytymistä. Varusteet oli just hyvät, rinkassa ruokaa riittävästi ja sää mitä parhain. Ja toi kikatteleva seuralainen "

Siinä se totaalisen tiivistettynä. Vieläkään ei meinaa täysin tajuta kuinka upean reissun saimmekaan kokea!
 
 
 

18 kommenttia:

  1. Voi miten hyvältä reissusi kuulosti, olin melkein mukana:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hauskaa että lähes liityit reissujoukkoomme :)

      Poista
  2. Upealta kuulostaa ja kauniita maisemia kuvissa, varmasti oli mahtava reissu!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, reissu oli kaikkea tuota: upea, kaunis ja mahtava!

      Poista
  3. Uljaat on maisemat ja rohkeat taivaltajat. Varmasti sellainen matka, jonka muistat aina. 55 km ei kuulosta kauhean pitkältä, mutta sitteen kun pitäisi aloittaa tarpominen... Mua olisi hirvittänyt siinä vaiheessa! Kiitos kuvista ja tunnelmista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli kyllä huima kokemus! Etukäteen 15 km päivämatka tuntui kovin lyhyeltä kun sitä vertasi kävelytiellä lenkin heittoon, mutta helteessä, rinkka selässä kivikkoisia polkuja tuntureita ylös ja alas kavutessa se olikin ihan päivän työ, ja majapaikkaan mukava päätyä ajoissa iltaa viettämään. Olepa hyvä niin kuvista kuin tunnelmista :)

      Poista
    2. Oliko muuten paljon hyttysiä? Tai sääskiähän ne taitaa noilla leveysasteilla olla.

      Poista
    3. Oli metsissä ja kulmilla asuva ystäväni totesi tulleensa parissa päivässä aivan tyhjiin imetyksi, mutta meitä ne eivät pahemmin kiusanneet, koska puurajan yläpuolella tuuli piti ötökät loitolla ja puiden seassa Offi. Edes hyttyshatuille ei ollutkaan käyttöä.

      Poista
  4. Kyllä on kaunista! Pohjoiseen tulee mentyä aina vain talvella, on siellä tekemistä kesälläkin. Mutta ne itikat...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä niin! Nyt vain huomasi että kun menee riittävän korkealle, niin itikat eivät viitsikään lentää mukaan :)

      Poista
  5. Kyllä nyt iski tajuntaan ajatus tuollaisesta reissusta! Ehkäpä sitä voisi muutaman vuoden päästä viiskymppisiään juhlistaa kävelelemällä 50 km. Loistoidea, joka syntyi just tässä ja nyt. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Loistoidea, pohdiskelun ja valmistelun arvoinen!

      Poista
  6. Teillä on ollut mielettömän upea reissu! Toiseltakin suunnalta kuuluu hehkutusta vastaavasta reissusta, joten houkuttaa kovasti! Ihania kuvia kauniista luonnosta ja teidän jaloista ja sinusta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, mielettömän upea totta tosiaan, ja sillä helppo uskoa toistenkin hehkutukset korviisi. Eikun menoksi vaan itsekin!! Kiitos, ihania kuvia on helppo napsia ihanista asioista ;)

      Poista
  7. Mahtava seikkailu. Varmaan voimauttava kokemus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä ja totta totisesti, kumpaankin kohtaan!

      Poista
  8. Upeita kuvia hienosta reissusta! Tuolla murheet ja stressi unohtuvat!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Ei tosiaan murheet ja stressi kulkeutuneet mukana tunturiin :)

      Poista

Kaunis kiitos kun intoudut kommentoimaan! Aina ilahduttaa lukea muiden aatoksia asiasta tai sen vierestäkin :)