14.7.18

Barbie, my love

Kyllä, aikuinen nainen ja täysin Barbien lumoissa, that's me! Naisella, jolla tyttönä ei ollut ainuttakaan aitoa Barbieta, on niitä nyt seinällinen. Kiitos niistä lasteni isovanhemmille <3. Ensimmäisen jouluaiheiheisen Barbieni kun kuljetti appi selkärepussaan maapallon toiselta laidalta, ja loput on anoppi amerikkalaisine ystävättärineen minulle vuosittain joulun alla hankkineet, lähettäneet ja lahjoittaneet.

Vuosia sitten jo kerroin tuota tarinaa täällä. Nyt lukaisin jutun uudestaan, ja hieman hymyilytti niin kokoelman kuin sen vaatiman hyllyn pienuus. Käytössä on jo hyllykkö nro 3, joka sekin olisi kipeän laajennuksen tarpeessa.

Syy tähän postaukseen on juuri nyt Kansallismuseossa esillä oleva ihastuttava, elokuun loppupuolelle avoinna oleva Barbie-näyttely, jossa jo keväällä näyttelyn auettua vierailimme ystäväni ja valikoitujen lapsukaistemme kanssa. Näyttely teki kyllä jonkinlaisen vaikutuksen lapsiinkin, mutta mamit vasta olivatkin innoissaan! Ne kikatuksilla höystetyt muistatko kun -huudahduksemme taisivat saada lapsemmekin häkeltymään ja poistumaan leffateatterin pimeyteen kauan ennen kuin mamit jättivät museon taakseen...

Aivan huippu näyttely, voin vain ja ainoastaan suositella sitä edelleen! Kuten teenkin jok'ikinen kerta kun joku sattuu ihmettelemään luurini takakannessa edelleen komeilevaa pinkkiä sisäänpääsytarraa. Luulevat mun maksaneen kestosisäänpääsyn sinne ;)





Yllättävää oli huomata näyttelyn pitkälti pohjautuvan muutaman mieskeräilijän kokoelmiin. Hatunnosto niin heille kuin näyttelyn kuraattorille Minerva Keltaselle. Tarkoituksella nostan tähän postaukseeni vain muutaman kuvan, koska toivon teidän käyvän itse paikan päällä ihailemassa mahtava näyttely. Olkoon se vaikka kotimaan kesäreissukohde!



 Burberry, my love



Jukka Rintala, my love


tyylikästä poseerausta ja... pinkkiä poseerausta :D


Menkää ja kokekaa tämä itse, vielä ehtii <3


6 kommenttia:

  1. Ihanuuksia! Melko barbittoman lapsuuden viettänyt minäkin, ja hurmaannuin, kun aikanaan satuin ystäväni kanssa Prahaan Barbien 40 v juhlanäyttelyyn. Kaksi Barbien ikäistä naista kuolasi vitriinin takana. Onneksi tyttärillämme on ollut sitten äitejään laajemmat kokoelmat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei, mäkin näin ihan sattumalta sen näyttelyn! Näyttelyjuliste on kehystettynä seinälläni :)

      Poista
  2. Tyttären viimeiset Barbiet kaupattiin kaikkine tykötarpeineen viime syksynä. Joukossa oli serkkutytön peruja. Noissa perityissä vaatteissa oli muotitalojen suunnittelemia 70-luvulta. Hienosti käsin ommeltuja vaatteita. Nukkeja oli parhaimmillaan joku 15 kpl + mm. Barbie-auto. Veivät aika paljon tilaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. samanlaiset kuviot meilläkin parin vuoden takaa. silloin neidin nukkien ja tykötarpeiden mukana meni myös mun vanhat jutut, mm. perintökalusteita 60-luvulta. Vähän haikeaa se oli, mutta säilyttäminenkin tuntui hassulta.

      Poista
  3. Tuo täytynee mennä katsomaan tyttären kanssa, vaikka hän onkin enemmän Bratz sukupolvea.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saattaa silti pitää näyttelystä ;)

      Poista

Kaunis kiitos kun intoudut kommentoimaan! Aina ilahduttaa lukea muiden aatoksia asiasta tai sen vierestäkin :)