Palloilua

Viime viikolla kokoontui kymmenen naista ruokapöytäni ympärille naisten palloiluillan merkeissä. Illan agendalla oli helmeileviä juomia, pyöreitä tarjoiluja, kuplivia kikatuksia ja neulottuja joulupalloja. Ystävä Käsityöperhonen-blogin takaa oli lupautunut perehdyttämään meidät Arnen ja Carlosin joulupallojen saloihin, ja hän saapuikin paikalle kassit pullollaan tarvikkeita, lankoja ja täytevanuja, sekä valmiita palloja inspiroimaan meitä vasta-alkajia.

Lähtötilanteessa taidoissamme oli laaja kirjo: oli tekstiilityön opettajaa, artesaania, innokasta harrastajaa, vasuria, meitä parikyt vuotta sitten lisäyksiä ja kavennuksiakin neuloneita, tuoreita vasta-alkajia ja heitäkin jotka luulivat sukkapuikkoja olevan vain neljä. Kaikkia meitä kuitenkin yhdisti valmiiksi into oppia uutta ja luovaa, tuota pikaa myös hurahdus neulontaan!  Seurasi yli viisi tuntia neulontaa ja herkuttelua pöydän ympärillä. Keskittyminen oli huimaa, ja tuloksia syntyi: illan mittaan muutama pallo jo valmistuikin,  ja loput olivat sangen hyvällä mallilla neulojien lähtiessä kotiin.

Seuraavina päivinä tapaillessamme kerroimme kuinka lapsetkin olivat joutuneet joulujuhlan alla valvomaan puolille öin odottaessaan äidin pallon valmistumista, kuinka sängystäkin oli pitänyt nousta neulomaan palloa valmiiksi, tai kuinka lisäkoristeluideoita syntyi suorastaan tulvimalla.

Aloitin pallotteluni uhkarohkeasti kirjoneuleella. Uhkarohkeaksi sen teki se että kyseessä oli 1) elämäni ensimmäinen neulottu pallo, 2) elämäni ensimmäinen kirjoneule. Sydänkuvioinen pallo valmistui ensimmäisiin kavennuksiin saakka yöllä, aiemmin ei malttanut nukkua. Täytön ja viimeistelyn jälkeen tajusin luoneeni säälittävimmän koskaan näkemäni joulupallon, joka silti ja juuri siksi pääsee ehdottomasti kunniapaikalle kuuseemme!

Kun tajusin vaihtaa ärsyttävän ohuet lankani muutaman säikeen paksumpiin, ja kirjoneuleen kirjaviin lankoihin, niin vauhti kiihtyi huimasti ja pallo syntyi muutamassa tunnissa. Tämä jos mikä oli inspiroivaa! Näitähän voisi tehdä hurlummycket, ja joululahjat olisivat siinä. Siis ehkä kuitenkin ensi joulun lahjat…

Raidallisella koristelulla pallo muistutti erehdyttävästi villasukkaa…Paksummalla langalla pallosta tuli tietenkin myös suurempi, niin suuri että ei se välttämättä taida kuusen oksille edes päätyä. Suuren koon innoittamana sidoin vielä pallon päälle krumeluurin rusetin, ja melkoisen kitsch pallo oli valmis. Vielä olisi muutama ilta jouluun, viikonloppukin välissä. Tässähän ehtisi vielä panna pallotehtaan pystyyn soffannurkkaan…